Kaikki hyvä kotoa alkaa

Saaren perheen taloa ei lämmitetä harakoille

Energianeuvoja Risto Saarikiven lämpökamera paljasti kattoluukun kaipaavan hieman tiivistystä.

Energianeuvoja Risto Saarikiven lämpökamera paljasti kattoluukun kaipaavan hieman tiivistystä.

Akaalaisen Saaren perheen omakotitalossa ovat energia-asiat melko hyvällä mallilla. Tämä selvisi viime viikon torstaina tehdyssä energiakartoituksessa, jossa etsittiin perheelle vielä lisää mahdollisia energiansäästökeinoja.  Vesa Saari voitti kartoituksen Asta-messuilla järjestetyssä arvonnassa, jonka järjestäjinä toimi Suomen luonnonsuojeluliiton ja LähiTapiolan toteuttama Negawatti-hanke. Kolmen vuoden ajan pyörineessä hankkeessa on ollut mukana kahdeksankymmentä pientalojen tai taloyhtiöiden kotitaloutta.

– Suurimmat säästöt ovat syntyneet peruskorjauksien yhteydessä tehtyjen lämmitysjärjestelmien muutoksien ja lisälämmöneritystöiden vuoksi. Helsinkiläisessä omakotitalossa sähkönkulutus väheni 33 prosenttia, kun vanha tulisija otettiin käyttöön ja sähkölämmitystä korvattiin polttopuulla kovilla pakkasilla. Myös ilmalämpöpumput ja lämpövuotojen tukkiminen toivat tuloksia, Toijalaan junan kyydillä saapunut Suomen luonnonsuojeluliiton energianeuvoja Risto Saarikivi vertaa.

Saarikivi tutki torstaina lämpökameralla kirvesmies Saaren kahdeksan vuotta sitten rakentaman 225 neliön kokoisen talon mahdolliset lämpövuodot. Talon rakentaja osasi kuitenkin sanoa yksi yhteen kameran kanssa, mistä kohdista saattaa falskata.

– Autotallin ovet ovat sellaiset, mutta toisaalta kun tallissa on paineistettu ilmanvaihto, ei pieni haittaa mitään. Toinen paikka on tuo eteisen kattoluukku, Vesa Saari näyttää.

Puulla ja sähköllä

Energianeuvoja Risto Saarikiven mukaan 8–10 vuoden ikäisissä taloissa elementit liikkuvat yleensä sen verran, että vuotoja havaitaan, vaikkei mitään varsinaisia rakennusvikoja löytyisikään. Usein esimerkiksi litistyneiden ja vaurioituneiden tiivisteiden korjaaminen voi jo auttaa.

– Täältä ei edes nurkista vedä. Ainoastaan paljon käytettyjen ovien kohdalla kamera näyttää lämpövuotoa, mutta sekin on ihan tyypillistä. Perussääntönä voisi sanoa, ettei lisäeristystöihin kannata lähteä, jos ne haittaavat käyntiä, Saarikivi linjaa.

Öljyllä ja suoralla sähkölämmityksellä lämmittäminen ovat Saarikiven mukaan kalleimpia ja ympäristön kannalta haitallisimpia energiamuotoja, joten energianeuvoja laittaa ilolla merkille, että Saaren perheessä suoraa sähkölämmitystä on jo korvattu ilmalämpöpumpulla ja puulla.

– Ilmalämpöpumpun ostin, kun sain kaverin kautta halvalla. Ja puuta olemme saaneet tästä omalta tontilta ja omistajan luvalla olemme harventaneet tuota lähikoivikkoa, Vesa Saari viittilöi takapihan suuntaan.

Saari kertoo perheen sähkölaskun olevan tällä hetkellä noin 2000 euroa vuodessa.

– Emmekä ole käyttäneet ilmalämpöpumppua viilentämiseen niin paljon, että se olisi lisännyt kulutusta. Talo on niin hyvin tehty, että kun pitää sälekaihtimet kiinni, niin hellettä pitää olla kaksi viikkoa ennen kuin lattialaatta varaa lämpöä. Jos lämpötila nousee 25–26 asteeseen, laitamme puhalluksen päälle iltaisin pariksi tunniksi ennen nukkumaanmenoa, Vesa Saari selvittää.

Aurinko armas

Luonnonsuojeluliiton Risto Saarikivi sanoo suoraan olevansa avoimesti puolueellinen puhuessaan uusiutuvien energiamuotojen puolesta. Eritoten hän mainostaa pellettilämmitystä, johon siirtyminen ei ainakaan lisää muuta energian eli yli käytännössä sähkön kulutusta.

– Aurinkokin möllöttää yksinään tuolla taivaalla, eikä yksikään firma ole siinä välissä keräämässä voittoa. Lisäksi aurinkopaneelit ja aurinkokeräimet ovat halpoja ja kustannustehokkaita, ja lisäksi tekniikaltaan tarpeeksi yksinkertaisia, joten ne eivät vaadi paljon huoltoakaan, Saarikivi liputtaa.

Vesa Saari myöntää miettineensä aurinkopaneelien tai -keräimien asentamista etelänpuoleiselle katolleen, mutta laskeskelee hyödyn jäävän vielä toistaiseksi kustannuksiin nähden pieneksi. Aurinkokeräimien toimintaan perhe on kuitenkin tutustunut vaimon vanhempien kotona.

– Sitten kun sähköyhtiöt ovat valmiita maksamaan reilun korvauksen ylimääräisestä sähköstä, niin laitan heti paneelit katolleni, Saari lupailee.

–  Ja onhan meillä veneessä paneelit, Tanja Schuvalow-Saari muistuttaa.

Vedenkulutusta voi mitata yksinkertaisella mittakannulla. Akaa voisi energianeuvojan mukaan hankkia mittakannun lainattvaksi esimerkiksi kirjastoon.

Vedenkulutusta voi mitata yksinkertaisella mittakannulla. Akaa voisi energianeuvojan mukaan hankkia mittakannun lainattavaksi esimerkiksi kirjastoon.

Vettä, vettä, vettä, vettä

Saaren perheen omakotitalon vuotuinen vedenkulutus pyörii noin 110 kuution paikkeilla. Siitä voisi Saarikiven mukaan hyvin säästää noin 10–20 kuutiota säätämällä vedenvirtauksen suihkussa puoleen nykyisestä.

– Nyt suihkussa virtaa vettä noin 15–16 litraa minuutissa. Jos suihkun säätäisi kahdeksaan litraan minuutissa, suihkussa voisi viipyä vielä saman ajan, ja silti säästöä kertyisi, Risto Saarikivi neuvoi.

Vaikka nelihenkisessä perheessä mietitään energiaratkaisuja kenties keskivertoa enemmän, tästä asiasta ei heti tingitä.

– Entisessä kodissamme meillä oli sellainen vedensäästöhana, ja sen kanssa pitkien hiuksien huuhteleminen oli vaivalloista ja aikaa vievää, Tanja Schuvalow-Saari muistelee.

Muutoin Tanja Schuvalow-Saari painottaa, että perheen 5- ja 10-vuotiaat lapsetkin tietävät, ettei veden kanssa lotrata, eikä poreammeessa kylvetä jatkuvasti.

– Opin nämä asiat jo omassa kodissani. Villasukat ovat halpa konsti säästää, jos lattiat tuntuvat viileiltä.

Myös perheen äidin työ Fläktillä Toijalassa on tuonut  kotitaloon joitakin työsuhde-etuja, joista hyödyllisin lienee kylpyhuoneen kosteusanturilla oleva moottoroitu ilmanvaihtoventtiili.

– Silti silloin kun koko perhe esimerkiksi saunoo, pitää ilmastointia muistaa säätää suuremmalle. Kyllä sen heti huomaa, jos säätö on jäänyt esimerksi takan sytyttämisen ajaksi pienemmälle kuin normaalisti, Tanja Schuvalow-Saari kertoo.

Vesa Saaren rakentamassa omakotitalossa ovat asiat myös energianeuvoja Risto Saarikiven mukaan malillaan. Vedensäästähanaan siirtyminen toisi 20 kuution säästön perheen vuotuiseen vedenkulutukseen.

Vesa Saaren rakentamassa omakotitalossa asiat ovat energianeuvoja Risto Saarikiven mukaan mallillaan. Vedensäästöhanaan siirtyminen toisi 20 kuution säästön perheen vuotuiseen vedenkulutukseen.

 

Tanja Schuvalow-Saari kertoo työnsä Fläktillä tuoneen talorakennusprojektiin työsuhde-etuja ilmanvaihtoventtiilien muodossa.

Tanja Schuvalow-Saari kertoo työnsä Fläktillä tuoneen talorakennusprojektiin työsuhde-etuja ilmanvaihtoventtiilien muodossa.

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?