Akaan kaupunki tuottaa kuntapalveluja pääosin itse omalla organisaatiollaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuotetaan merkittävässä määrin myös Urjalalle. Valkeakosken kaupunki tuottaa Akaalle tietohallinto- ja puhelinpalvelut sekä ympäristöterveydenhuollon. Jatkossa myös kansalaisopiston palvelut siirtyvät Valkeakosken vastuulle. Erikoissairaanhoidon palvelut akaalaisille tuotetaan pääosin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toimesta. Sairaanhoitopiiristä Akaan omistusosuus on noin neljä prosenttia. Vuosittaiset palveluostomme sairaanhoitopiiriltä ovat sitä luokkaa, että useita kymmeniä sairaanhoidon ammattilaisia hoitaa siellä jatkuvasti akaalaisia.
Työterveyshuollon liikelaitos Akaasia tuottaa työterveyshuollon palvelut Akaan kaupungin työntekijöille ja liikelaitos myy palveluja myös yksityisille yrityksille. Akaasia-liikelaitos kuuluu Sastamalan kaupunkikonserniin. Viialan Asuntotuotanto Oy taas on osa Akaan kaupunkikonsernia. Se on kaupungin 100-prosenttisesti omistama vuokrataloyhtiö. Akaan kaupunki on osakkaana Kunta-Asunnot Oy:ssä, jolla on Suomessa lähes 10 000 vuokra-asuntoa. Elinkeinopalveluita Akaan kaupungissa toimiville tai perustettaville yrityksille ostetaan Vaske Oy:ltä, joka on seudullinen elinkeinoyhtiö. Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:stä akaalaiset omistavat 14 prosenttia. Omistuksen myötä on pian mahdollista käyttää uusiutuvia pohjavesivarantoja.
Paljon palveluja ja tuotteita hankitaan ostamalla niitä yksityisiltä markkinoilta. Tällaista hankkimista säätelee hankintalaki, jonka tavoitteena on julkisten varojen tehokas käyttö ja tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu. Ostettavista palveluista ja tuotteista tehdään sopimuksia, joita on aina voimassa vähintäänkin satoja, todennäköisesti enemmän. Sopimuksia kaupunki tekee myös yhdistysten kanssa. Viime viikolla syntyi sopimus Asuminen Akaassa – messutapahtuman järjestämiseksi.
Kun palveluja tuotetaan omalla organisaatiolla, niiden ohjaamisen pohjaksi riittää yleensä päätös. Johtajat ohjaavat palvelutuotantoa päivittäin oman asemansa perusteella. Kun kunnallisia palveluja tuotetaan muualla, samat keinot eivät toimi, vaan tarvitaan toisenlaisia ohjausmekanismeja. Viranhaltijoilla on oltava tuntuma myös sellaiseen palvelutuotantoon, joka ei ole kunnan omaa. Kaupungin vastuu palveluista ei katoa minnekään. Käytännössä ohjauksen keinovalikoima on kuitenkin suppeampi, yleensä sopimus ja mahdollisesti neuvottelu.
Paikallishallintoa käsittelevissä tutkimuksissa on viime aikoina noussut esiin termi governance, joka on käännetty suomeksi hallinnaksi. Uusi hallinnan käsite kuvaa paremmin nykyistä tilannetta, jossa kuntapalvelujen ohjaus edellyttää monimuotoisempia välineitä. Kunnat toimivat aiempaa enemmän erilaisissa sopimus-, yhteistyö- ja verkostosuhteissa.
Kuntien ulkoiset toimintasuhteet ovat laajentuneet, monipuolistuneet ja monimutkaistuneet. Yhtenä syynä tähän on ollut sekin, että kuntien tehtäviä ja velvoitteita on jatkuvasti lisätty. Kuntapalveluiden hallinta vaatii yhä enemmän kontakteja eri sidosryhmiin. Ihan uudelle tasolle yhteistyösuhteiden ja verkostojen määrissä päästään, kun puhutaan kunnan etujen valvomisesta, lobbaamisesta, kehittämistyöstä tai kolmannen sektorin kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Monessa saa olla mukana.
Aki Viitasaari
Kirjoittaja on Akaan kaupunginjohtaja
Ensi viikolla sarjassa kirjoittaa Akaan sivistysjohtaja Jukka Oksa.
