Kriisiytyvä Urjala voi saada valtion vieraakseen

Yhteistoiminta-alueen pitää muodostua kunnaksi

Kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkusen mielestä Urjala on jäämässä yksin uloimmalle kehälle, jos Akaa ja Valkeakoski liittyvät yhteen. Jos Urjala ei itse päätä asioistaan, valtio voi tehdä jopa pakkoliitoksen.

Kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkusen mielestä Urjala on jäämässä yksin uloimmalle kehälle, jos Akaa ja Valkeakoski liittyvät yhteen. Jos Urjala ei itse päätä asioistaan, valtio voi tehdä jopa pakkoliitoksen.

Kaksi vuotta sitten hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen aprikoi Akaan Seudussa, josko Akaa, Urjala ja Valkeakoski muodostaisivat sopivan kokoisen kunnan. Virkkunen näki Akaan ja Valkeakosken välisen vesistön ehkä haittaavan, ja selkeää sidosta työssäkäynnistäkään ministeri ei naapurien välille löytänyt. Akaalaisia vetävät enemmän Tampereen työpaikat.

Tilanne ei ole tästä muuttunut, vaikka Akaa esittääkin valtiolle liitosselvitystä Valkeakosken kanssa. Tampereen kaupunkiseutua valtio on niputtamassa, mutta syntyykö sen ulkopuolella teennäisiä liitoksia, jotta kriteerit täyttyvät?

– Kyllähän Tampereen seutu vetää aika laajasti näitä seuraavan kehän kuntia, jotka olisivat halukkaita suuntautumaan sinne. Mutta niiden ulkopuolelle jää se viimeinen kehä, jolle ei välttämättä löydy kumppania. Akaa ei ole kuntalain kriteerien mukaan velvoitettu selvittämään Tampereen kanssa, vaan se voi valita kumppaninsa kuten Valkeakoskikin, Virkkunen totesi Akaan Seudulle.

Kriisikunnille esitetään yleensä liitosta

Kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkusen mielestä Urjala on jäämässä yksin uloimmalle kehälle, jos Akaa ja Valkeakoski liittyvät yhteen. Jos Urjala ei itse päätä asioistaan, valtio voi tehdä jopa pakkoliitoksen.

Mnisterin mielestä valtion rakenneuudoistusten seuraavassa vaiheessa yhteistoiminta-alueiden pitää muodostua kunniksi.

Valkeakoski täyttää 20 000 asukkaan kriteerin jo nyt, ja yhdessä Akaan kanssa asukkaita olisi noin 38 000. Urjala sen sijaan edustaa sitä seuraavaa kehää, jolla ollaan jäämässä yksin. Virkkunen odottaa tietoja taikayön tienoolta.

– Itse asiassa en tällä hetkellä tiedä, mikä Urjalan keskustelutilanne on oman suuntautumisensa osalta. Mehän odotamme, että saamme marraskuun 30. päivä kaikkien kuntien raportit siitä, onko löytynyt liitoskumppania. Silloin näemme, mitä valtuustot ovat päättäneet omasta suuntauksestaan ja ovatko valtuustojen kannanotot yhtäpitävät, vai esittävätkö naapurikunnat toisestaan poikkeavia kantoja. Ja onko jäämässä yksinäisiä kuntia.

Urjalan kohtaloon voi vaikuttaa myös sen taloudellinen tilanne, joka on Pirkanmaan heikoin.

– Tällä alueellahan ei ole muita kriisiytyviä kuntia kuin Urjala. Siellä talous osoittaa viime vuoden tilinpäätöksen osalta huolestuttavia kriisiytymisen merkkejä. Kriisikunnille on aika usein ehdotettu liitoskumppania, ja aika usein ne ovat löytäneet kumppanin. Kesällä uuteen kuntarakennelakiin tuli se vaihtoehto, että vaikka kunta itse päättäisi että ei yhdisty, valtioneuvosto voi päättää vastoin kunnan tahtoa, Virkkunen muistuttaa.

Kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkusen mielestä Urjala on jäämässä yksin uloimmalle kehälle, jos Akaa ja Valkeakoski liittyvät yhteen. Jos Urjala ei itse päätä asioistaan, valtio voi tehdä jopa pakkoliitoksen.

Jos Urjalassa nostetaan kädet ilmaan eikä esitetä liitosselvitystä minkään kunnan kanssa, valtio joutuu puuttumaan tilanteeseen.

Hänen mielestään kuntaliitosten lisäksi pitäisi tehdä entistä enemmän kunnanosaliitoksia eli jakaa nykyisiä kuntia naapureiden kesken. Tämä on monesti asukkaiden tahto, mutta kuntien hallinto vastustaa jakoa visusti. Tuuliviiri pyörii muuallakin kuin Urjalassa.

– Esimerkiksi Siuntion kunta ei ole pystynyt päättämään kuntaliitoksista. Siellä on aina ollut yhden äänen enemmistö sinne tai tänne, mutta kaikkein ehdottomimmin valtuusto vastustaa sitä, että kunta jaettaisiin. Me yritämme katsoa ensin kokonaisia kuntia, mutta sen jälkeen myös osaliitoksia.

Epävarmuus liittyy aina päätöksentekoon 

Kunta- ja hallintoministeri Virkkusen mielestä viime vuosina syntyneissä liitoskunnissa ei ole uudistettu organisaatioita tarpeeksi nopeasti. Valtio tarjoaa edelleen yhdistymisavustuksia, mutta nyt pitäisi saada hyöty irti heti.

– Aikaisemmissa yhdistymisissä aika monesti sovittiin, että kaikki säilyy ennallaan ja mikään ei muutu, ja liitosrahat käytettiin ylimääräiseen hyvään, ministeri moittii.

Kuntlaiitoksissa ei ole ministeri Virkkusen mielestä uudistettu organisaatioita vaan käytetty porkkanarahat johonkin mukavaan ja annettu asioiden olla ennallaan. Jatkossa tahdin pitää muuttua.

Kuntaliitoksissa ei ole ministeri Virkkusen mielestä uudistettu organisaatioita vaan käytetty porkkanarahat ylimääräiseen hyvään ja annettu asioiden olla ennallaan. Jatkossa tahdin pitää muuttua.

Akaassa esimerkiksi terveydenhuollon ja vanhustenhoidon tulevaisuutta pohtinut työryhmä jatkoi urakkaansa valtuustokaudelta toiselle, ja välillä selvitykset laitettiin pöytälaatikkoon, kun ei tiedetty, mitkä ovat valtion niin ikään valmisteleman ja vaikeuksiin ajautuneen sote-uudistuksen kriteerit. Virkkusen mielestä tämänkaltainen epävarmuus liittyy kaikkeen päätöksentekoon.

– Se on tietysti ongelmallinen tilanne, jos yksittäisen kunnan on pitänyt jäädä odottamaan sitä. Mutta emme me tiedä, miten maailma tulee muuttumaan, Virkkunen vastaa akaalaisille ja piirtää päätökset aikajanalle.

– Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä on sellainen, että sitä uudistettiin Paras-hankkeen aikana jonkin verran, kun edellytettiin, että yhteistoiminta-alueella pitää olla 20 000 asukasta. Nyt tullaan edellyttämään, että yhteistoiminta-alueen pitää muodostua kunnaksi ja halutaan integroida palveluja entistä enemmän yhteen. Kyllä tämä menee koko ajan askeleittain samaan suuntaan.

Helpoimmat kuntaliitokset tehtiin ministerin mukaan jo Paras-hankkeen aikana, jolloin nykyinen Akaakin syntyi.

– Kyllähän meillä nyt on enemmän esillä sellaiset alueet, joilla on ollut pitkään ristiriitoja ja vaikea löytää yhteistä näkemystä, ministeri myöntää.

Kommentti

Odottavan aika loppuu kesken

Kunta- ja hallintoministeri, joka syyttää kuntia muuttumattomuudesta ja istuu itse kunnan valtuustossa, on jännä ilmestys. Etenkin kun kyseessä on Jyväskylän valtuusto, joka juuri valmistelee satojen ihmisten irtisanomista kaupungin palkkalistoilta.

Henna Virkkusen mukaan irtisanomisten syynä on se, että valtion takaaman viiden vuoden irtisanomissuojan aikana ei ole hyödynnetty eläköitymistä. Ministerinä Virkkunen kertoo vastustaneensa irtisanomissuojaa, ja valtuutettuna hän syyttää muita valtuutettuja päättämättömyydestä. Hyvä että joku tietää, miten asiat pitäisi hoitaa.

Päättämättömyyttä on myös Akaassa. Ministeri on aivan oikeassa muistuttaessaan, että epävarmuus liittyy kaikkeen päätöksentekoon. Aivan turhaan Akaassa on kuhnailtu terveysasemien ja muiden palveluiden uudistamisen kanssa ja annettu esimerkiksi asiakkaiden pallotella itseään ajanvarauksessa mieleiselleen lääkärille. Tämä pallottelu on sitä tehottomuutta, joka vie hoitajien työaikaa ja samalla kaupungin rahoja. Jos Akaan muutostyöt nyt lyödään jäihin kuntaliitosselvityksen vuoksi, ja jos liitosselvityksen jälkeen vedetään palvelut vielä tiiviimpään nippuun, saa Akaa syyttää vai itseään. Ei Valkeakoskea tai valtiota.

 Mikko Peltoniemi

Yksi kommentti

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?