Mehiläistarhaus kiinnostaa uusia harrastajia

Mehiläistarhaus vetää tällä hetkellä mukaan paljon uusia harrastajia. Akaan Opiston järjestämällä peruskurssilla on aloittanut 20 mehiläistarhauksesta kiinnostunutta. Kurssi on osa kaupungin Makea Akaa – hanketta ja se toteutetaan kahtena viikonloppuna lokakuussa. Vetäjänä toimiva ylöjärveläinen mehiläistarhaaja Pentti Paala lupaa, että kurssilta saa riittävät peruseväät harrastuksen aloittamiseen.

Kokeneen tarhaajan Pentti Paalan vetämä Akaan Opiston mehiläistarhauskurssi täyttyi harrastajista. Aiemmin Paala on opettanut muun muassa Pirkan Opistossa Pirkkalassa.
Kokeneen tarhaajan Pentti Paalan vetämä Akaan Opiston mehiläistarhauskurssi täyttyi harrastajista. Aiemmin Paala on opettanut muun muassa Pirkan Opistossa Pirkkalassa.

 

– Varsinainen oppi tulee vasta käytännössä. Ensimmäisen kesän jälkeen tarhaaja tietää, miten hänen pitää toimia. Muut tarhaajat toimivat eräänlaisina kummeina uusille tarhaajille, eli tukea on saatavilla myöhemmin, Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajien yhdistykseen kuuluva Pentti Paala kertoo.

Kurssin aikana opiskelijat tutustuvat mehiläishoidon terminologiaan, periaatteisiin, hoitotoimiin vuoden eri vaiheissa ja hunajan tuottamiseen sekä linkoamiseen.  Käytännön vinkkejä käydään hakemassa akaalaisen Risto Niilimäen mehiläispesiltä. Taitoja taikka välineitä opiskelijoilla ei tarvitse olla.

– Oman pesän ja kaluston hankinnassa pääsee alkuun muutamalla sadalla eurolla. Perustekniikka on pysynyt samana jo pitkään. Käytän itse ensimmäistä linkoa, jonka hankin harrastusta aloittaessani ja se toimii edelleen.

Lähellä luontoa

Paalan mukaan usein aloittelijat sortuvat ostamaan liian äkäisiä mehiläisiä, minkä jälkeen into helposti hiipuu. Pörriäiset kannattaa hankkia luotettavalta myyjältä, jolla on alasta kokemusta. Monet tarhaajat luulevat, että mehiläisiä hoidetaan samalla tavalla kuin lemmikkieläimiä.

– Mehiläiset ovat todella fiksuja, niitä ei voi täysin kontrolloida. Ihminen on kuitenkin vain mahdollistaja, joka huolehtii pörriäisten pärjäämisestä pesässä, korjaa pois hunajan ja suojelee niitä varroapunkeilta ja muilta tuholaisilta.

Luonnon äärellä oleminen on se syy, mikä sai maalaistalossa varttuneen tarhaajan lajin pariin 30 vuotta sitten. Sama viehätys vetää uusia tekijöitä mukaan harrastamaan.

– Mehiläistenhoito on oikeastaan lähimpänä luontoa oleva harrastus, mitä on olemassa. On tärkeää, että kaikki tarhauksessa käytettävät aineet ovat luonnonmukaisia. Kaikki tapahtuu luonnon omilla ehdoilla, Paala korostaa.

Pentti Paala on seurannut Akaan kaupunkimehiläistarhausta suurella mielenkiinnolla ja kehuu projektia hienoksi. Ensimmäinen Hunajaviikko tapahtumineen jäi tänä vuonna väliin, mutta tulevaisuudessa hän näkee kaupungin pörriäisissä potentiaalia.

– Kävimme yhdistyksen kanssa kesällä Liettuassa kansainvälisillä hunajafestivaaleilla, ja siellä oli ihan omanlainen tunnelma piknikkeineen ja notkuvine herkkupöytineen. Akaassa on paljon mahdollisuuksia kehittää tapahtumasta vielä suurempaa, Pentti Paala pohtii.

Sini Kantola