Kekkä sai uuden rengin Toijalan Moottorivenekerhosta

Satamaan kaivattaisiin lisää paikkoja isoille veneille

Toijalan Moottorivenekerhon 160 venepaikasta Toijalan Satamassa on ollut kova kysyntä, mutta vielä kesäkuussa jaettavana on muutama paikka. Venevalkamaan eivät kuitenkaan mahdu Akaan suurimmat paatit, joille on tähän saakka järjestynyt paikka Sataman vesibussilaiturin venekerhon puoleisesta kyljestä.

– Isoille peräpoijupaikoille olisi varmaan tulevaisuudessa kysyntää enemmänkin, kun kaikki isojen veneiden paikat ovat nyt täynnä, ja kerhon jäsenmäärä on kasvanut noin viisi prosenttia vuodessa, kerhon jäsen- ja laituripaikkavastaava Jarno Hellman toteaa.

Kulunut kevät ja alkukesä on kuitenkin käytetty ahkeraan talkoiluun, jonka tuloksena kerhon rannassa komeilee uusittu huoltolaituri, jotta septitankin tyhjennys kävisi entistä sujuvammin.

– Talkoolaisia on ollut mukana ihan kiitettävästi, mikä on hyvä juttu, jotta saamme pidettyä kerhon velvoitteet minimissä. Meillä on edelleen aika kohtuulliset laituri- ja paikkamaksut, Hellman muistuttaa.

Talkoita on tehty jo useamman kauden ajan Sataman lisäksi myös venekerholaisten isännöimässä ja Akaan kaupungin omistamassa Kekkä-saaressa, jonka toisen pään kerholaiset ovat vuokranneet omaan käyttöönsä. Vastikkeeksi he ovat lupautuneet pitämään saarella sijaitsevan ja kaupunkilaisten vapaasti vuokrattavissa olevan mökin ja saunarakennuksen kunnossa.

Kuluvana kesänä kerholaiset kokoontuvatkin joka tiistai Kekkään saunomaan ja talkoilemaan.

– Olemme pyrkineet pitämään myös saaren kulkureitit avoimina, ja saaren kaivovedenkin voisi vaikkapa kaupunki tutkituttaa, Hellman luettelee.

Uittotunnelin avaaminen tuo reitin Näsijärvelle asti

Olennaisinta on kuitenkin veneily, ja kesän lomareissuja suunnitellaan talkoilun ja saunomisen lomassa. Moottorivenekerhon puheenjohtaja Kari Koskinen toteaa Pyhäjärven ja Näsijärven välille avatun vanhan uittotunnelin tuovan mahdollisuuden lähteä matkaamaan myös Näsijärven ylävesille, jossa Koskinen kertoo käyneensä kolmesti. Myös Päijänne ja Pielavesi on tullut koettua.

– Tosin näillä meidän hitailla veneillä pelkästään matka Tampereelle kestää sen kahdeksan tuntia, että onhan siinä siinäkin, Koskinen sanoo.

Tänä keväänä oman veneensä isompaan, Hollannissa vuonna 1979 valmistettuun 12-metriseen teräsveneeseen vaihtanut Jarno Hellman toteaa veneen olevan perheelleen kesämökin korvike, vaikka veneestä sauna puuttuukin. Alkujaan raumalainen mies toteaa, ettei kaipaa monen länsirannikolla varttuneen tavoin merta.

– Järviveteen pulahtaminen on niin paljon nautinnollisempaa, kun sen jälkeen on niin raitis ja puhdas merivedessä uimiseen verrattuna, Hellman toteaa.

Moottorivenekerholaiset kokoontuvat kesätiistaisin Kekkään puuhastelemaan ja  saunomaan.

Moottorivenekerholaiset kokoontuvat kesätiistaisin Kekkään puuhastelemaan ja saunomaan.

 

 

 

 

 

 

Tampere–Hämeenlinna-merikortti uudistui

Merikarttasarja O, Tampere–Hämeenlinna, on nyt julkaistu ensimmäistä kertaa sinisävyisenä ja kansainvälisellä kuvaustekniikalla. Karttaan on päivitetty maasto- ja laituritiedot. Myös turvalaitteiden karttasijainnit on tarkennettu ja syvyyksien vertaustasot yhtenäistetty.

Vanhassa O-merikarttasarjassa yhdeksän kolmestatoista lehdestä pohjautui alun perin vuonna 1959 piirrettyihin karttapohjiin, joita on vuosien varrella korjattu. Uudistuksen myötä kaikki sarjan kartat on valmistettu tietokoneavusteisesti numeerisista paikkatietoaineistoista.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?