Mari Pakkaselle liiton kultainen ansiomerkki

Sotaveteraanien piirijako menossa uusiksi Akaan perinneyhdistyksen tieltä

Toijalan ja ympäristön sotaveteraanit juhlii 50-vuotista taivaltaan 2016. Juhlavuoden kunniaksi ilmestyy insinööri Markku Lapinleimun kirjoittama ja kokoama historiikki. Juhlavuosista huolimatta Kanta-Hämeen Sotaveteraanipiirin kaikissa yhdistyksissä on edessä toiminnan uudelleen arviointi. Veteraanien keski-ikä on tällä hetkellä yli 90 vuotta. Kanta-Hämeen Sotaveteraanipiirissä on 15 veteraaniyhdistystä, mutta alueelle ei tule jäämään samaa määrää perinneyhdistyksiä.

– Tällä hetkellä uskomme, että piirin alueelle jää todennäköisesti kaksi vahvaa perinneyhdistystä, toinen Lounais-Hämeeseen Forssaan, toinen Kanta-Hämeeseen Hämeenlinnaan, kertoo Sotaveteraanien Kanta-Hämeen piirin toiminnanjohtaja Pertti von Hertzen.

Akaassa voisi toiminnanjohtaja von Hetzenin mielestä olla perinneyhdistyksen paikka, mutta Kylmäkosken ja Viialan alueilla toimivat sotaveteraaniyhdistykset kuuluvat Pirkanmaan sotaveteraanipiiriin.

– Täällä tulee täällä jossakin vaiheessa keskustella, kumman piirin puolelle te täällä jätätte emoyhdistyksen. Sotaveteraaniliitto puhuu niistä yhdistyksistä, joiden kivijalan päälle perinneyhdistys perustetaan emoyhdistyksinä. Nyt meille on niitä tulossa kaksi. Jos Akaaseen halutaan perinneyhdistys perustaa, niin kuin toivon, täällä on vakavan keskustelun paikka, sanoo von Hertzen.

Akaassa toimii tällä hetkellä neljä veteraaniyhdistystä, joissa varsinaisia sotiemme veteraaneja on 97.

Toimitusjohtaja Leevi Ahonen (vas.)  vastaanotti Suomen Sotaveteraaniliiton ansiomitalin toiminnanjohtaja Pertti von Hertzeniltä ja puheenjohtaja Seppo Valkamalta.

Toimitusjohtaja Leevi Ahonen (vas.) vastaanotti Suomen Sotaveteraaniliiton ansiomitalin toiminnanjohtaja Pertti von Hertzeniltä ja puheenjohtaja Seppo Valkamalta.

Toijalan ja ympäristön sotaveteraanien vuosikokouksessa Suomen Sotaveteraaniliiton muistomitalin saivat toimitusjohtaja Leevi Ahonen ja kanttori Juha Salmesvuori. Liiton kultainen ansiomerkki luovutettiin talvisodan päättymisen muistotilaisuudessa seurakuntapastori Mari Pakkaselle.

Arvo Ylpön esikoulun lapset kävivät laulamassa talvisodan muistojuhlassa.

Arvo Ylpön esikoulun lapset kävivät laulamassa talvisodan muistojuhlassa.

 

Talvisodan ihmeelle on selitys

Talvisodan päättymistä 13. maaliskuuta 1940 kello 11 muisteltiin Toijalassa ja Viialassa kirkkojen rauhankellojen soitolla ja kunniakäynneillä sankarivainajien muistomerkeillä.

Sankarihaudalla Toijalassa puhunut opetusneuvos Timo Lehtonen etsi selitystä talvisodan ihmeelle. Kestihän Suomen armeija pääosin murtumatta ylivoimaista vihollista vastaan 105 päivää. Talvisota yhdisti suomalaiset.

– Talvisota toi esille kansakunnan henkisten voimavarojen merkityksen sodankäynnissä.  Sodan jälkeen kansa oli sisäisesti yhtenäisempi kuin koskaan aikaisemmin maan siihenastisessa historiassa, sanoo Lehtonen.

Sodan uhassa myös poliittiset kiistat unohdettiin.

– Poliittisella rintamalla pyrittiin kansaa yhdistävien toimien tekemiseen ja edistämiseen. Muun muassa 1930-luvulla käydyt kiistat armeijan rahoituksesta ja ylläpidosta väistyivät. Suomen johto pyrki myös kaikin keinoin välttämään talvisodassa koettua tilannetta, jossa maa oli joutunut yksin sotaan suurvaltaa vastaan, sanoo Lehtonen.

Kunniakäyntien jälkeen kokoonnuttiin kahvitilaisuuteen Akaan seurakuntataloon, jossa Kuhmon työvuosiaan ja ”rajan läheisyyttä” muisteli seurakuntapastori Rauli Helenius.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?