Hämeenlinnassa aloitettiin 1860-luvun lopulla järjestää ravikilpailuja. Vuonna 1874 mukana oli akaalaisiakin ja Toivettulan ori pääsi jopa palkinnoille. Vuonna 1877 perustettiin Akaan Hevosystäväin seura, joka oli paikkakunnan ensimmäinen rekisteröity yhdistys, jonka johtohenkilöitä olivat Kustaa Mustue, Heikki Toivettula, Akseli Sjöstedt–Rättö ja Heikki Hultti.
Seura järjesti joka talvi ravikilpailuja Nahkialan järven jäällä ja usein niiden yhteydessä oli myös varsanäyttely. Kilpa-ajoja pidettiin myös Rätön lähellä Vanajavedellä ja Jalannilla. Kilpailuihin tuli osanottajia ympäri Suomea.
Vuonna 1924 järjestettiin Lahdessa ensimmäiset nykymuotoiset Kuninkuusravit. Voittajaksi ja samalla maan ensimmäiseksi ravikuninkaaksi seppelöitiin toijalalaisen Evert Järvisen ori Huovi, joka oli Suomessa ensimmäinen 1.35-rajan alittaja kiertoradalla 1.34,8 -ajallaan.
Hevossiitostoimintaa yhdistysvoimin
Akaan Oriyhdistys aloitti toimintansa alun perin jo vuonna 1909, mutta sen viralliset, hiljattain löytyneet pöytäkirjat alkavat vuoden 1929 vuosikokouksella. Yhdistyksen uudet säännöt hyväksyttiin vuonna 1937 ja niiden mukaan tarkoituksena oli koota alueen hevoskasvattajat ja asianharrastajat yhteistoimintaan hevosjalostuksen edistämiseksi.
Samana vuonna Akaan Oriyhdistys hankki ensimmäisen yleiseen kantakirjaan merkityn siitosorin, jolla yhdistyksen jäsenet saivat astuttaa siitostammojaan. Yhdistyksen toiminta-aikana sillä oli neljä eri oria. Siitosori oli yhden tai useamman vuoden jonkun yhdistyksen jäsenen hoidossa. Hoitajan kanssa tehtiin välikirja, jossa oli tarkat säännöt ja määräykset oriin hoidosta. Siitosorin pitämisestä luovuttiin vähitellen, kun se 1950-luvun puolivälistä lähtien alkoi olla kannattamatonta.
Järven jäältä raviradalle
Akaan Oriyhdistys järjesti talvisin kilpa-ajoja Nahkialan järven jäällä ja saman päivän iltana järjestettiin yleensä iltamat Pirtillä tai Sampolassa. Raveissa oli yleensä viisi sarjaa: nuorten sarja, kiivas sarja, hidas sarja, keskisarja ja tasoitusajo.
Hevospiireissä keskusteltiin 1940-luvun lopulla ajatuksesta saada Toijalaan oma kilpa-ajorata, jolla voitaisiin pitää myös varsanäyttelyitä ja hevoshuutokauppoja.
Raviradan rakennutti sitä varten 8.1.1950 perustettu Keski-Hämeen Ravirata Oy, jossa puuhamiehinä olivat muun muassa paikalliset vaikuttajat Armas Rauko, Osmo Sillantaka, Reino Karirinne, Eino Huuska ja Arvi Kilpinen.
Ravirataa varten ostettu tontti oli 12 hehtaarin suuruinen ja radasta tuli 1000 metriä pitkä ja 15 metriä leveä. Osakkeita myytiin kaikille haluaville ja esimerkiksi Akaan Oriyhdistys osti 100 kappaletta 1000 markan hintaisia osakkeita.
Uuden raviradan ensimmäiset kilpa-ajot pidettiin tammikuun 6. päivänä 1951 ja sen varsinaiset vihkiäisajot olivat heinäkuun 15. päivänä 1951. Vihkiäisiä oli seuraamassa 7000-päinen yleisö.
Akaan Oriyhdistys järjesti raviradalla kilpa-ajojen sekä myös tamma- ja varsanäyttelyiden lisäksi vuodesta 1954 lähtien myös hevosmarkkinoita.
Kun hevostalous- ja kasvatusalalla alkoi 1960-luvun puoliväliin tultaessa olla hiljaista ja kun paikkakunnalla toimi myös Keski-Hämeen Raviseura, päätti Akaan Oriyhdistys vuonna 1968 lopettaa toimintansa. Yhdistyksen varat luovutettiin Keski-Hämeen hevoskasvatus- ja jalostusrahastolle ja Keski-Hämeen Raviseuralle, joka sai myös yhdistyksen irtaimen omaisuuden.
Toijalan raviradalla ajettiin ravien lisäksi myös auto- ja moottoripyöräkilpailuja ja sen vieressä oli joskus myös tivoli.
Kun ravirata oli joutumassa konkurssiin Vähittäiskaupan Teollisuus, joka oli rakentamassa teollisuuslaitosta sen viereen, osti myös raviradan tontin ja vähitellen toiminta radalla päättyi. Raviradan kahvilarakennus toimi aluksi VKT:n konttorina ja se on yhä olemassa metsän keskellä.
1980- ja 1990-luvuilla raveja ja kilpa-ajoja järjestettiin Matinlahdella.
Liisa Ahokas
