Pirkanmaa

Pirhassa edetään nyt rakenneuudistuksista palveluiden turvaamiseen

Pirkanmaan hyvinvointialue pääsee löysästä hirrestä, jos sen ensi vuoden talousarvio toteutuu suunnitelman mukaan. Budjetissa Pirhan toimintakulut ovat yhteensä 2,9 miljardia euroa. Myönteistä olisi jopa 92,3 miljoonan euron suuruinen ylijäämä. Sen toteutuminen merkitsisi sitä, että hyvinvointialueen talous saavuttaisi tasapainon lainsäädännön vaatimusten mukaisesti vuoden 2026 loppuun mennessä. Pirha keskittyy nyt erityisesti palveluverkkopäätösten toimeenpanoon ja hallinnon kehittämiseen. Toiminnan painopiste on perusterveydenhuollossa.

Pirhassa edetään nyt rakenneuudistuksista palveluiden turvaamiseen

Uusi EU-toimisto aloittaa toimintansa uuden parlamentin ja komission rytmissä

Tampereen ja Pirkanmaan uuden EU-toimiston työ on päässyt viime kuukausien aikana hyvään vauhtiin. Toimiston johtaja ja EU-edustaja Harri Airaksinen on tavannut muiden muassa 15 suomalaista meppiä ja seurannut komissaariehdokkaiden kuulemisia sekä parlamentin uuden viisivuotiskauden käynnistymistä. Airaksisen mielestä suomalaisparlamentaarikot ovat asemoituneet hyvin europuolueissa.

Uusi EU-toimisto aloittaa toimintansa uuden parlamentin ja komission rytmissä

Energiantuotanto ja luonnon monimuotoisuus haastavat vaihemaakuntakaavaa

Pirkanmaan vaihemaakuntakaavan tekeminen on edennyt ehdotusvaiheeseen. Pirkanmaalaisilla on nyt aina joulukuun ensimmäiseen päivään asti aikaa tutustua Pirkanmaan elonkirjon ja energian vaihemaakuntaehdotukseen. Pirkanmaan liiton suunnittelujohtaja Ruut-Maaria Rissanen kannustaa kansalaisia suurella joukolla perehtymään ehdotukseen, joka löytyy esimerkiksi Internetistä osoitteessa kaava.pirkanmaa.fi.

Energiantuotanto ja luonnon monimuotoisuus haastavat vaihemaakuntakaavaa

Aluehallituksen ja -valtuuston puheenjohtajista osa-aikaisia tai päätoimisia

Pirkanmaan hyvinvointialue, Pirha on toiminut vajaat kaksi vuotta, kun se rukkaa demokratiarakennettaan. Aluevaltuusto päättää jatkossa kaikista hyvinvointialuestrategiaan perustuvista strategisista ohjelmista, mikä vahvistaa aluevaltuuston toimivaltaa. Valiokuntien määrä vähenee neljästä kolmeen. Myös valiokuntien jäsenmäärä laskee 21 jäsenestä 15 jäseneen. Uutta on myös, että aluehallituksen ja -valtuuston puheenjohtajuus voivat olla osa-aikaisia tai päätoimisia palkallisia tehtäviä.

Aluehallituksen ja -valtuuston puheenjohtajista osa-aikaisia tai päätoimisia

Aluevaltuustoryhmien välistä keskustelua on lisättävä

Ensimmäisen aluevaltuustokauden kokemus osoittaa, että aluevaltuustoryhmien välistä vuoropuhelua on lisättävä. Pirhan hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola on havainnut, etteivät aluevaltuutetut tunne riittävästi toisiaan. Aluevaltuustossa on 79 jäsentä. Erholan mielestä aluevaltuuston työskentely on uutuudestaan huolimatta sujunut hyvin. Pirhan aluevaltuusto kokoustelee tiuhemmin kuin monen muun hyvinvointialueen valtuustot.

Aluevaltuustoryhmien välistä keskustelua on lisättävä

Kunnallisalan kehittämissäätiön Airaksinen: ”Vaalit ovat aina merkitykselliset”

Mikä olisi se muutos asioiden tilaan kunnassa, jos sinä olisit maailman kuningas? Kysymyksen esittää Kunnallisalan kehittämissäätiön toimitusjohtaja Jenni Airaksinen, joka on jo yli 20 vuoden ajan ollut tekemisissä suomalaisen kuntakentän ja julkishallinnon kanssa. Kunta- ja aluevaalien lähestyessä hän teroittaa, että vaalit ovat aina merkitykselliset. Kuntapäättäjät luovat paikallisesti elämälle edellytyksiä. Aluevaaleissa olisi nähtävä, ettei hyvinvointialueilla kaikki ole pilalla.

Kunnallisalan kehittämissäätiön Airaksinen: ”Vaalit ovat aina merkitykselliset”

Entinen maaherra ja avin ylijohtaja Anneli Taina: ”Yhteiskunnan nopea muuttuminen edellyttää aluehallinnon uudistusta”

Valtiopäiväneuvos Anneli Taina toivottaa tervetulleeksi parhaillaan valmisteltavan valtion aluehallinnon uudistuksen. Uuden mallin mukaan järjestetyn valtion aluehallinnon on määrä käynnistää toimintansa viimeistään vuonna 2026. Taina on toiminut niin maaherrana kuin aluehallintoviraston ylijohtajana, joten hänellä jos kellä on perspektiiviä käynnissä olevaan remonttiin.

Entinen maaherra ja avin ylijohtaja Anneli Taina: ”Yhteiskunnan nopea muuttuminen edellyttää aluehallinnon uudistusta”

Vauvakato on kiusallinen asia, syntyvyyden rajuun laskuun ei ole haluttu uskoa

Suomi iskee ennätyksiä mutta ei kansa- ja yhteiskunnan kannalta tällä erää hyvissä asioissa. Kokonaishedelmällisyysluku asettui viime vuonna alhaisimmalle tasolle vuodesta 1776 alkaneen tilastoinnin aikana. Vauvojen määrä laski 43 000:een ollen vuoden 1836 tasolla. Väestötutkija Timo Aro kertoo soittaneensa hätyytyskelloa jo kymmenen vuotta sitten, mutta silloin asia ei ottanut tulta. Hänen mielestään nyt on tosiasioiden tunnistamisen ja tunnustamisen aika.

Vauvakato on kiusallinen asia, syntyvyyden rajuun laskuun ei ole haluttu uskoa