Sotkian nuorisoseurantalolla vietettiin sunnuntaina 12. elokuuta historian kuudetta Sotkia-juhlaa. Juhlan ohjelmaan kuului puheita, musiikkia ja huomionosoituksia. Sen jälkeen seurasi vapaamuotoisempi osio, jossa nykyiset ja entiset kyläläiset pääsivät vaihtamaan paitsi rakkaita muistoja, myös viimeisimpiä kuulumisia.
Aktiivisista kyläläisistä koostuvan Sotkia-ryhmän järjestämää Sotkia-juhlaa on vietetty kahden vuoden välein jo kymmenen vuoden ajan. Kipinä kyläläisiä yhdistävään toimintaan heräili kuitenkin jo taiteilija Seija Kinnarin nuorisoseurantalolla pitämän viisikymppisnäyttelyn aikana vuonna 1996.
Sotkia-ryhmä on myös kyläläisten tarinoita yhteen kokoavan Elämää Sotkialla -kirjasarjan takana. Sarjan odotettu kolmas osa ei valmistunut vielä tähän juhlaan mennessä.
– Tekstejä on, mutta ei vielä niin paljon, että olisimme voineet laittaa ne kansiin, Sotkia-ryhmän Sirkka-Liisa Uimi toteaa.
Dokumentointi on kullanarvoista
Koska Sotkia-juhla järjestettiin viimeksi vuonna 2016, siirtyi Suomi 100 -teema tälle vuodelle. Teemaan liittyivät erityisesti Markku Lapinleimun tarinat sota-ajalta sekä Akaa yli vaikeiden aikojen I -teoksen esittely.
Sota-ajan teemoja sivusi myös kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Heli Piirainen, joka teki kiitellyssä juhlapuheessaan aikamatkan Sotkian kylän viime vuosikymmeniin, nykyaikaa unohtamatta.
– Kylän historiaa tehdään, vaihdetaan ja jaetaan eteenpäin kyläjuhlissa niin tänään kuin tuolloin sotienkin aikaan. Minulle on erityinen kunnia olla täällä tänään tuomassa Akaan kaupungin tervehdykset tähän juhlaan sekä päästä lausumaan nämä kiitokset teille.
Sotkialla kotiseututyö on ollut ansiokasta, ja Piirainen halusikin kaupungin puolesta kiittää kylän entisiä ja nykyisiä historian tekijöitä kullanarvoisesta työstään.
– Vaikka oman kylän historian kerääminen ja dokumentoiminen ovat usein omaksi ja kyläkavereiden iloksi tehtävää toimintaa, on se pitkässä juoksussa mittaamattoman arvokasta.
Kirkas kaunis muiston tie
Tarmo ja Raili Hokkanen saapuivat juhlaan Hangosta, jossa he ovat asuneet jo vuodesta 1972. He ovat välimatkasta huolimatta vierailleet Sotkia-juhlassa aina, kun se on järjestetty. Tarmo varttui Sotkialla ja Raili Korkeemäessä, ja toisensa he tapasivat rippikoulussa.
Pariskunta työskenteli Arolassa, Tarmo laitosmiehenä ja Raili kotityöntekijänä. Trikootuotannon loputtua pariskunnan tie vei hiukan onnekkaasti Hankoon.
– Hyvon osti Arolan koneet ja minä menin asentamaan niitä. Ne pyysivät, että me jäädään sinne, Tarmo valaisee.
Tarmo Hokkanen muistelee isossa kaveriporukassa vietettyä hauskaa lapsuusaikaa lämmöllä, ja hyviin muistoihin lukeutuu myös pariskunnan Sotkialle rakentama talo, joka sijaitsee nykyisellä Jussinraitilla.
Tilaisuuteen osallistui myös 99-vuotias Helga Kauppila tyttärensä Maija Leinon kanssa. Koijärvellä syntynyt Helga saapui Sotkialle perheineen vuonna 1952, ja asuu nykyisin Toijalassa. Sotkia valikoitui asuinpaikaksi Helgan miehen ammatin kautta.
– Isä oli rautatieläisiä ja äiti hoiti sitten pesuetta kotona, Maija Leino muistelee.
Sotkia-juhla on Helgalle ja Maijalle niin ikään perinne, johon tullaan tapaamaan tuttuja ja nauttimaan puffetin antimista.
