Venäjä haluaa sulkea ohjuksin Itämeren ja estää lännen maaliikkeet itään – Antti Numminen ennustaa Kiinan voittavan kauppasodan

Prikaatikenraali evp. Antti Nummisen mielestä Ruotsin puolustuvoimien miesvahvuuden pienentäminen 10 prosentttin oli virhe, jota nyt pyritään korjaamaan. Ruotsilla on edelleen hyvin vahvat ilma- ja merivoimat.

Jo perinteeksi on tullut, että Akaa-Toijalan Sotilaspoikien perinneosaston kesäpäivässä Saajanmajalla kuullaan aika-ajoin prikaatikenraali evp. Antti Nummisen ajankohtaisalustus turvallisuuspolitiikasta. Akaassa syntynyt kenraali ei pettänyt kuulijoitaan viime viikon perjantainakaan. Kuultiin viimeisimpiä havaintoja ja vanhan kertausta.

Antti Numminen näkee suurvaltapolitiikan perusteiden pysyvästi muuttuneen. Tapahtumien keskiössä ovat USA ja Kiina. Siinä missä USA poukkoilee, Kiina odottaa.

– Maiden välisessä kauppasodassa iskut ovat todella kovat. Kiinan vaikutusvalta kasvaa ja menee kohta USA:n ohi. Kiinan presidentti Xi Jinping nimittää Donald Trumpin keinoja pikkutempuiksi. Trump tähyää seuraaviin presidentinvaaleihin, kun taas Kiinan tavoitteet ovat sadan vuoden kehityksessä. USA:n menestys ei ole muutenkaan kirkossa kuulutettu ja Euroopan unioni velloo ongelmissaan, tiivistää Numminen tilanteen.

Samaan aikaan Venäjä pyrkii Antti Nummisen mielestä hajottamaan Euroopan unionia temppuinaan muun muassa vaikuttaminen EU-vaaleissa.

– Venäjän tiedetään vaikuttaneen vaaleissa ainakin viiden maan sisäisiin asioihin. Brexitissä Venäjä on myös mukana, ja Ukrainassa tietenkin. Myös EU:n pakolaispolitiikkaan Venäjä vaikuttaa. Mekin saimme varoituksen kolmisen vuotta sitten, kun pakolaisia tuli yhtäkkiä Pohjois-Suomessa rajan yli.

Venäjä haluaa suurvallaksi keinoja kaihtamatta

Presidentti Vladimir Putinin tavoitteena on nostaa Venäjä jälleen suurvallaksi keinolla millä hyvänsä.

– Krimin miehitys, Itämeren kriisi, Syyrian sota ja Naton heikentäminen ovat kaikki näyttöjä Venäjän halusta suurvallaksi. Ja mitä onkaan menossa Turkin kanssa tutka-asioissa. Putinin johtopäätös on, että kova linja tuo taatusti tulosta.

Suomen ja Ruotsin puolustusministerien allekirjoittama sopimus yhteistyöstä kattaa kriisi- ja sota-ajan. Antti Numminen kertoi, että mikään puolustusliitto sopimus ei kuitenkaan ole.

Antti Numminen sanoi, että niin sanotut pikkutemput menevät Venäjältä hyvin, mutta isoissa asioissa mokataan.

– Krimi miehitettiin ja he saivat Sevastopolin sataman ja Mustanmeren alueen haltuunsa, mutta Euroopan unionin ja USA:n asettamat talouspakotteet kurjistavat maata.

Viimeisin temppu Venäjän suurvalta-aseman vahvistamisessa on Nummisen mielestä maan päästy Euroopan neuvoston jäseneksi. Euroopan neuvoston toiminnassa keskeisiä asioita ovat ihmisoikeudet.

– Länsi taipui jälleen, lohkaisi Numminen.

Itämeren rantavaltiot huolestuneita

Jos vielä 1990-luvulla Itämerta kutsuttiin rauhamereksi, niin sitä se ei tänään ole.

– Kylmän sodan aikana – tästäkin on jo 30 vuotta – Itämeri oli täydellisesti Neuvostoliiton hallinnassa. Alueen satamat tarjosivat sen laivastolle lähes aukottoman reitin Pietarista Itä-Saksaan. Venäjä menetti tämän aseman Balttian maiden ja Puolan tultua Naton jäseneksi, sanoi Numminen.

Antti Nummisen alustus sai kuulijat mietteliäiksi. Matti Holkeri (vas.) kysyikin, voiko Ruotsiin luottaa. Kenraali Numminen vastasi diplomaattisesti, että ovathan he lentokoneitakin tänne kauppaamassa.

Naton itäraja on tänään Suomenlahdella Narvassa Virossa.

– Liennytyksen ilmapiirissä Venäjä karsi suuren osan laivastostaan Itämereltä. Pietarista on matkaa Kaliningradiin peräti 800 kilometriä. Nyt vain kapeat käytävät ilmassa ja merellä mahdollistavat Venäjän pääsyn kauemmaksi Itämerellä. Tänään, ongelmistaan huolimatta, Venäjä vahvistaa vaikutusvaltaansa Itämerellä. Se yrittää kiistää Naton toiminnan vapautta ja palauttaa ainakin osan Varsovan liiton aikaisesta asemastaan.

Venäjä pystyy sulkemaan Itämeren

Antti Numminen kertoi yhdysvaltalaisiin lähteisiin vedoten, että Venäjän aivan viimeaikaiset toimet Itämeren piirissä huolestuttavat länttä entistä enemmän. Venäjä on kompensoimassa laivastonsa asemaa Itämerellä kauas kantavilla maalta, mereltä ja ilmasta laukaistavilla ohjuksilla.

– Ohjukset tukeutuvat Pietarin ja Kaliningradin tukikohtiin. Ja ohjuksilla on kantamaa. Käytössä on muun muassa pallistisia iskader-ohjuksia, S-400 it-ohjuksia ja meritorjuntaohjuksia. Varmaa on, että näiden ohjusten tehtävänä tarvittaessa on estää Naton joukkojen pääsy kriisitilanteissa Puolaan, Balttiaan, Ruotsiin ja tarvittaessa Suomeenkin, sanoi Numminen.

Sotilaat puhuvat ohjusten alleen muodostamista kuplista.

– Kriisitilanteissa lännen joukkojen eteneminen kuplien alle on tarkoitus torjua ja liikehdintä kuplien sisälläkin estetään, sanoi prikaatikenraali evp. Antti Numminen.

Leppoisa iltapäivä

Akaa-Toijalan Sotilaspoikien perinneosaston kesäpäivään tulee vieraita Tamperetta myöten. Lipunnoston jälkeen majassa sytytettiin hiljattain edesmenneelle Seppo Tiuralle muistokynttilä. Markku Lapinleimu kertoi, että Saajanmaja on 1968 noussut Tiuran perheen maille. Kahvit maittavin tarjoiluin, samoin kuin Pekka Vilppaan laulu kuuluvat kesäpäivän ohjelmaan.

Ulkona olivat vuorossa kenttäpelit ja lipunlaskun jälkeen halukkaille sauna.