Pyhien Sergei ja Herman Valamolaisten Laatokan saarelle noin 700 vuotta sitten perustama Valamon luostari elää parhaillaan voimakasta renessanssiaikaa. Neuvostoajan tuoman hävityksen ja tuhon jäljiltä Jumalan puutarha on kasvanut kolmessa vuosikymmenessä viiden jälleenrakentajamunkin yhteisöstä 220-jäseniseksi veljestöksi. Taloudenhoitaja, munkki Jefrem uskoo, että Venäjän ortodoksisen kirkon hengelliseksi keskukseksi nimetystä Valamosta voi tulla varsin lyhyessä ajassa jopa 1 500 kilvoittelijan koti.
Aika rientää. Tämän vuoden loppupuolella tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun viisi munkkia saapui käynnistämään luostaritoimintaa uudelleen Valamoon. Lähihistoria tuntee voimakkaan jälleenrakentamisen, jonka aikana perinteikäs luostari on herännyt suoranaiseen kukoistukseen.
– Jumalan armosta, luostarin taloudenhoitaja, munkki Jefrem muistuttaa.
Munkki Jefrem on ottanut sydämenasiakseen ja kuuliaisuustehtäväkseen Valamon luostarin saattamisen rukouksen tyyssijaksi, jossa vaalitaan ortodoksisuutta.
Valamossa on nyt 220 munkkia. Veljestö on kasvanut voimakkaasti parissa vuosikymmenessä. Munkki Jefrem muistuttaa, että luostarin veljestö oli laajimmillaan vuonna 1913. Silloin Valamo oli liki 1 000 munkin ja noviisin yhteisö.
– Pidän täysin realistisena, että meillä on hyvin nopeasti noin 500-jäseninen veljestö. Jopa 1 500 munkin veljestö on täysin mahdollinen.
Munkki Jefrem korostaa, että munkkius ja luostarikilvoittelu vetävät voimakkaasti miehiä puoleensa. Hän viittaa nykyisen veljestön erittäin tasapainoiseen ikärakenteeseen. Valamosta on tullut koti monille korkeasti koulutetuille nuorille miehille. Luostarille on hyödyksi, että veljestöön kuuluu myös kielitaitoisia jäseniä.
– Veljestömme saa koko ajan uusia jäseniä Venäjältä sekä entisen Neuvostoliiton muilta alueilta. Tulijoita on muun muassa Valko-Venäjältä ja Ukrainasta.
Patriarkka Kirill ja presidentti Vladimir Putin julistivat Valamon luostarin Venäjän hengelliseksi keskukseksi muutama vuosi sitten. Munkki Jefremin mukaan julistus on merkinnyt luostarille kasvun ja kehityksen sykäystä. Muiden muassa liikemiehet tekevät lahjoituksia luostarin kohentamiseen.
Rakennukset hyvässä kunnossa
Pyhiinvaeltajat ja turistit häikäistyvät kunnostetun Valamon luostarin loistosta. Myös Valamon saariston luonto kasveineen ja eläimineen kerää ihailua.
Jumalan puutarhassa vallitsee rauha, vaikka saarella vieraileekin vuosittain runsaat 100 000 vierasta. Uudessa-Valamossa Suomen Heinävedellä käy vuosittain saman verran matkailijoita kuin Vanhassa Valamossa.
Munkki Jefrem toivoo, että kävijöiden määrä kasvaisi tasaisesti tulevaisuudessa.
– Meidän matkailusesonkimme on kovin lyhytkestoinen eli kesäkuukaudet. Syys- ja talvikausi ovat hyvin hiljaisia vierailijoiden suhteen. Luostarisaarelle pääseminen on vaikeaa Laatokan arvaamattomuuden johdosta.
Munkki Jefrem odottaa Valamon kuuluisan vanhan hotellin restauroinnin valmistumista. Pian luostarilla on petipaikat 400 yöpyjälle. Hän luottaa siihen, että majoitusmahdollisuuksien kohennuttua matkustavaiset viipyvät luostarissa nykyistä pidemmän ajan.
Pääluostarin lukuisat rakennukset alkavat olla hyvässä kunnossa. Munkki Jefremin mukaan korjaus-, kunnostus- ja restaurointityöt keskittyvät jatkossa eri puolilla Valamon 52 saarta oleviin skiittoihin. Ensimmäisenä rakennusmiehiä odottaa Hermannin skiitta, joka on jo liki 120 vuotta vanha.
Aktiiviset suhteet Heinävedelle
Munkki Jefrem kiittää ja siunaa Laatokan Valamon ja Suomen Uuden-Valamon välisiä aktiivisia ja luottamuksellisia suhteita.
– Saamme koko ajan korvaamattoman arvokasta tietoa igumeni Sergein johtamasta luostarista. Heinävedellä on arvokkaat arkistot, joiden tietoja tarvitsemme esimerkiksi kiinteistöjemme kunnostamisessa.
Munkki Jefrem kiittää sydämellisesti myös Kuopion ja koko Karjalan metropoliitan Arsenin avuliaisuutta.
Metsät kuntoon
Valamon saariston metsät puustoineen ovat maailmankuuluja. Munkki Jefrem sanoo metsissä huminoivan erittäin vanhojen puiden runsauden.
– Metsiemme kunnostaminen ja hoitaminen ovat meille tärkeitä asioita. Olemme saaneet paljon arvokasta tietoa metsäsuunnitelmien laatimiseen ja hoidon toteuttamiseen. On muistettava, että Valamon saarien metsät ovat olleet pitkän aikaa omassa rauhassaan.
Valamon luostarilla on omia metsiään hulppeat 3 000 hehtaaria.
– Suomalaiset metsäalan asiantuntijat ovat korvaamattomana apunamme, munkki Jefrem kiittää.
Metsätalous tarjoaa luostarille vakaan tulovirran.
Maataloutta kehitetään
Omavaraisuus on perinteinen luostarin tunnusmerkki. Munkki Jefrem iloitseekin myönteisestä kehitystyöstä, jolla luostarin maatalous on saatu kukoistamaan.
Luostarin navetassa ja kesälaitumilla ammuu yhteensä 45 lypsylehmää.
– Maidontuotanto on hyvällä tasolla, munkki Jefrem kuvaa.
Ainutkertaisen runsaasta ja monipuolisesta floorastaan tunnetut Valamon saaret tarjoavat otolliset olosuhteet mehiläishoidolle.
– Luostarilla on tällä hetkellä 30 mehiläispesää. Tuotamme korkeatasoista hunajaa, munkki Jefrem kertoo.
Valamon pellot ovat vilja-aittoja. Munkki Jefremin mukaan tärkeimmät viljalajit ovat kaura sekä ohra.
Munkki Jefremin mukaan monipuolinen puutarha on suorastaan elinehto luostarille. Valamon-kävijät ihastelevatkin luostarin piha-alueilla olevia runsaita ja värikkäitä kukkaistutuksia sekä juhlavasti kukkasin koristeltuja kirkkoja. Kasvimaan antimet nautitaan aterioilla.
Kirjolohen- ja forellinkasvatus kuuluu myös luostarin elinkeinoihin.
