Vuonna 1905 Yhdysvalloista alkunsa saanut rotariliike on tänä päivänä 1,2 miljoonan rotarin palvelujärjestö. Suomessa ja Virossa rotareita on noin 10 300. Toiminnan ydin on paikallisklubi, joita Akaassakin on tällä hetkellä kaksi, Akaan Rotaryklubi ja Toijala-Akaa Rotaryklubi.
Rotarivuosi alkoi Akaassa 1. heinäkuuta komeasti. Samassa tilaisuudessa Akaan Rotaryklubin presidentiksi astui Katja Poikkimäki ja piirin 1390 kuvernööriksi Eija Hatakka-Peltonen, myöskin Akaan Rotaryklubin jäsen. Ensimmäisessä kuukausikirjeessään piirinsä klubeille kuvernööri ilmoittaa teemoikseen aktiivisuuden, näkyvyyden ja kansainvälisyyden.
– Aktiivisuus tarkoittaa vaikkapa sitä, että klubin vaihto-oppilaasta huolehtivat kaikki klubin jäsenet. Samoin jos päätetään tehdä projekti, kaikki klubin jäsenet ovat tekemässä. Klubissa voi olla myös erilaisia komiteoita, joissa toimitaan pienemmällä porukalla. Ei saa syntyä tilannetta, että vain hallitus tai presidentti yksin toimivat, sanoo Eija Hatakka-Peltonen.
Klubia johtaa presidentti ja piiriä kuvernööri. Tehtävät kestävät vuoden.
Rotaryklubi ei ole salaseura
Eija Hatakka-Peltonen haluaa myös rotaryklubit paikkakunnillaan näkyviksi. Hän korostaa, että klubi ei ole salaseura, vaikka sellaisestakin puhutaan.
– Jos haluamme uusia jäseniä, meidän täytyy olla näkyvissä. Tavoitteeni on, että ratas-logomme olisi yhtä tunnettu kuin vaikkapa Mc Donaldsin tai Hesburgerin logot, jotka jo kaukaa tunnistetaan. Myös meidät jäsenet täytyy tunnistaa. Minun autossani on tunnukset, meillä on pinssi ja minun takissanikin lukee Rotary.
Rotarit tunnistavat tunnuksista myös toisena. Eija Hatakka-Peltonen kertoo kohtaamisestaan Verlassa. Tuntematon pariskunta oli tullut tervehtimään häntä rotary-tunnuksen takia. Mies kertoi perustaneensa rotaryklubin Turkin Alanyaan. Rotarien ei Hatakka-Peltosen mielestä kannata peitellä jäsenyyttään.
– Muistan kun tulin 2006 rotariksi, toiminta oli todella piilossa, vaikka ei silloinkaan oltu mikään salaseura. Oikeastaan tätä jatkui koko sen vuosikymmenen. Nykyisin rotariklubit tulevat julkisuuteen voimakkaasti. Jos leikitään salaseuraa, eihän sinne uusia jäseniä silloin tule.
Vaikka klubeihin edelleenkin virallisesti jäsenet kutsutaan, toimintaan mukaan pääsee kysymällä jäsenyydestä vaikkapa tuntemaltaan rotarilta. Klubeissa halutaan, että jäsenistössä olisi edustettuna mahdollisimman monta ammattia, koska yksi toiminnan tarkoitus on tutustua eri ammatteihin ja heitä edustavien näkemyksiin.
Nuorisovaihdosta rotary tunnetaan
Rotaritoiminta on hyvin kansanvälistä. Eija Hatakka-Peltonen osallistui ensimmäiseen maailmankokoukseen 2007. Nyt näitä kokouksia on takana jo 13. Klubeissa kansainvälisyys näkyy nuorisovaihtona, josta rotariklubit hyvin usein paikkakunnallaan tunnetaan. Kansainvälisyys voi olla myös ystävyysvaihtoa tai jäsenten yksittäisiä yhteyksiä eri klubeihin maailmalla.
– Nuorisovaihtomme on paras ja turvallisin. Isäntäperheiltä vaaditaan nykyään jopa rikosrekisteriotteet. Myös kaikesta poikkeamisista sovitusta on raportoitava 24 tunnin sisällä. Toivoisin, että myös kesävaihto saisi enemmän osallistujia. Tämä on enemmänkin perheiden välistä vaihtoa. Vaihto kestää kuukauden ja vastaavasti kuukaudeksi tulee tänne vaihtoperheestä nuori. Kesävaihtoa on aivan liian vähän, kertoo Hatakka-Peltonen.
Tänä vuonna Asikkalan Rotaryklubissa toteutetaan 27. heinäkuuta alkaen myös leirivaihto. Leirin teemana on puhdas vesi. Nuoret tutkivat muun muassa Päijännettä.
– Mahtaa olla elämys, kun Päijänteestä suoraan juodaan vettä. Osalle on sekin elämys, että hanavettäkin voi juoda.
Vuonna 2000 rotarit perustivat Iso-Britanniassa ShelterBox-hyväntekeväisyysjärjestön, joka kerää varoja asumiseen varustettujen suojatelttojen toimittamiseksi katastrofialueille. Tässä toiminnassa on mukana myös Akaan Rotaryklubi ja toimintaa on esitelty muun muassa Akaan Hunajahulinoilla.
Akaan Rotaryklubi on osallistunut myös kansainvälisiin projekteihin hankkimalla opetusvälineitä tai pulpetteja kouluihin. Klubi on rahoittanut tutkimuslaitteen veritutkimuksiin ja mammografialaitteen hankintaa äitiysneuvolaan Intiaan.
Suurin kansainvälinen hake rotareilla on PolioPlus, joka alkoi jo 1985.
– Tavoitteena on, että 2021 ei tulisi ilmi enää yhtään tapausta. Nyt Afganistan on maa, jossa poliota esiintyy eniten. Kun toiminta alkoi, uusia tapauksia tuli ilmi vuosittain 35 000.
Klubi päättää kokoontumisistaan
Akaan Rotaryklubi kokoontuu pääsääntöisesti kerran viikossa maanataisin. Tosin osa kokouksista menee muun muassa yritysvierailuihin. Klubit saavat nykyisin päättää itse kokoontumisistaan.
– Meidän piirissämme on jo monia klubeja, jotka kokoontuvat joka toinen viikko. Maailmalla on klubeja, jotka kokoontuvat vain kahdeksan kertaa vuodessa. Ystäväklubini on Milano Digital, joka kokoontuu kerran kuukaudessa face to face ja muuten kokoukset pidetään netissä.
Klubikokouksessa tavallisimmin ruokaillaan ja vaihdetaan kuulumisia. Näin syntyy verkosto ja ystävyyksiä. Kokouksissa kuullaan myös ajankohtaisesitelmiä.
– En tiedä yhteisöä, jossa pääset niin hyvin sisälle paikkakuntasi ajankohtaisiin asioihin, kuin rotaryklubi. Ja esitelmät ovat lähes aina asiantuntijoiden pitämiä, joten viimeisimmän tiedonkin saa kokouksissa. OIen päässyt kansainvälisissä kokouksissa kuuntelemaan Bil Catesia ja muita maailman tähtiä, kertoo Hatakka-Peltonen.
Rotaryklubit järjestävät myös juhlia ja matkoja.
– Juhlat ovat olennainen osa klubitoimintaa, sillä me pidämme myös hauskaa. Muodollisuuksiakin toiminnassa tietysti on, mutta ainakin minä pyrin toiminnassani välittömyyteen.
Akaan Rotaryklubi täytti viime vuonna 70 vuotta. Klubi avustaa aktiivisesti muun muassa Akaan seurakunnan diakoniatyötä. Tänä syksynä klubi järjestää kaikille Akaan peruskoulun 9-luokkakaisille vierailukierroksen paikkakunnan yrityksiin.
Rotarit katsovat kauas
Piirikuvernööri Eija Hatakka-Peltonen suosittelee rotaritoimintaa kaikille niille, joita paikalliset ja kansainväliset asiat kiinnostavat.
– Meillähän ei ole jäsenyyskriteerejä. Suosittelen tätä toimintaa vaikkapa kansainvälisen firman palveluksessa olevalle, joka on kiinnostunut myös läheisistä asioista. Hän pääsee rotarina vierailemaan kaikissa klubeissa maailmalla.
Rotari voi mennä minkä tahansa rotariklubin kokoukseen Suomessa tai maailmalla. Klubeissa pääsee myös halutessaan tekemään projekteja, joiden tarkoituksena on yhteisen hyvän tuottaminen.
– Tänä päivänä rotarit katsovat kauas. Tyypillinen rotari on työssä käyvä 50–60-vuotias monessa mukana oleva kansalainen. Suomessa 14 prosenttia jäsenistä on naisia, mutta maailmalla heitä on enemmän. Tätä naisten määrää on ihmeteltykin, vaikka tasa-arvo Suomessa muuten on tärkeä asia.
Rotarit pohtivat usein itsekseen tai yhdessä Neljän kysymyksen koetta, josta selviää hyvin toiminnan ydin. 1) Onko tämä totta? 2) Onko tämä oikeudenmukaista kaikkia asianosaisia kohtaan? 3) Luoko tämä hyvää tahtoa ja parantaako tämä ystävyyssuhteita 4) Onko tämä kaikkien osapuolten edun mukaista? Kysymykset kehitti rotaritoiminnan perustaja chicagolainen juristi Paul Harris.
– Eettinen yhteisöhän me olemme. Ja jokainen jäsen rakentaa oman rotaripolkunsa, sanoo kuvernööri Eija Hatakka-Peltonen.