Akaalaisen kilpakeilaajan Jaana Rapelin kisakaus päättyi karsiutumiseen alueellisten mestaruuskisojen finaalista Lahdessa, missä Rapelin nykyinen keilaseura Bay toimii. Huhtikuussa 20 vuotta täyttäneen nuoren naisen ensimmäinen kausi lahtelaisseurassa on silti ollut menestyksekkäämpi kuin Rapeli osasi odottaakaan.
Rapeli on osallistunut yksilökeilaajana sekä naisten että nuorten suomenmestaruuskisoihin ja pelannut joukkueensa kanssa monta ottelua keilailun valtakunnallisessa kakkosliigassa. Joulukuussa hän otti ensimmäisen erikoiskisan voittonsa Hämeenlinnassa. Kaikenikäisille avoimien erikoiskilpailujen finaaleihin nainen ylsi peräti kymmenen kertaa.
Rapeli kertoo, että osallistuminen sekä nuorten että aikuisten kisoihin tuo tärkeää kokemusta. Aikuisten kisoista tekevät haastavia kokeneet vastapelaajat ja vaikeat peliolosuhteet. Kilpailijan on osattava ottaa huomioon radalle kulloinkin laitetun öljyn määrä, joka muuttaa erilaisten pallojen käyttäytymistä radalla.
– Aikuisten kisoissa kaikki keilaustaidot laitetaan koetukselle. On oltava koko ajan hereillä ja reagoitava siihen, miten radan öljyolosuhde muuttuu. Haastan aikuisten kisoissa lähinnä itseni ikäisiä, jolloin näen, miten hyvin pärjään muita kovia nuoria pelaajia vastaan.
Rapeli on kilpaillut kauden aikana useissa aikuisten tason ranking-kisoissa, joissa Suomen 90 parasta keilaajaa kisaa paremmuudesta keskenään. Kauden kruunasi venyminen nuorten naisten sarjan voittoon Junnu Tourilla, jonka kuuden osakilpailun taival on nuorten SM-kilpailujen ohella Suomen kovatasoisin nuorten keilakisa.
Kärkipaikat kiinnostavat
Kauden onnistumiset ovat tuoneet Rapelille rutkasti lisää varmuutta. Junnu Tourin voitto toukokuussa hämmästytti naista itseäänkin, sillä hän kertoo olleensa epävarma siitä, pääsisikö edes loppukilpailuun. Kunkin ikäluokan loppukilpailuun otetaan kuudessa osakilpailussa parhaiten menestyneet kuusi keilaajaa.
– Vastassani oli kovia pelaajia. Tavoitteena oli päästä neljän parhaan joukkoon, ja sen lopulta tein. Loppukilpailun semifinaalissa ratkaisin pelin tiukassa tilanteessa päivän parhaalla heitollani ja sain siitä kovasti itsevarmuutta finaaliin.
Akaalaislupaus tavoittelee paikkaa Suomen keilailun terävimmässä kärjessä. Yhtenä lähitavoitteena on nuorten maajoukkueeseen pääseminen. Rapeli on nyt maajoukkueen seurantaryhmässä, josta pelaajia nostetaan Suomen edustusjoukkueeseen.
Toinen toive on päästä keilaamaan Suomen naisjoukkueiden ylempään sarjaan. Ensi kaudella Rapelin edustama joukkue kilpailee sarjoista alemmassa. Tie kärkiliigaan saattaa aueta kesän aikana joukkuevaihdoksen kautta. Ylemmän sarjajoukkueen pelaajavalinnoista neuvotellaan päävalmentajan kanssa.
– Olin tällä kaudella joukkueeni paras ja koko sarjan toiseksi paras pelaaja. Ykkössarjan joukkueessa on juuri nyt aika täyttä, joten vaikka pääsisin sinne, saattaisin joutua istumaan paljolti vaihtopenkillä.
Kilpailemiseen uppoaa rahaa
Yksilökilpaileminen ja hyvät sijoitukset ovat paitsi olennaisia osoituksia keilaajan taidosta ja kehittymisestä, myös tuiki tärkeitä rahan lähteitä. Rapelin mukaan kilpailujen neljä parasta saa useimmiten varsin hyvät rahat. Nuori nainen ansaitsi Hämeenlinnan erikoiskisan voitollaan 500 euroa.
– Kyllähän se auttaa paljon. Keilapalloja täytyy kauden aikana vaihtaa uusiin, eivätkä ne ole urheiluvälineinä halvimmasta päästä. Myös kisamaksuihin ja kilpailumatkoihin kuluu rahaa.
Rapelin kilpailemista rahoittavat myös monet akaalaisyrittäjät. Sponsorisopimuksia uusitaan kesän aikana, ja suuri osa tukisummasta kuluu jo kauden alussa. Rapeli kertoo, että keilapallo voi maksaa jopa 400 euroa ja kilpailujen osallistumismaksut ovat kolmenkympin luokkaa.
Viimeisten kisojen kynnyksellä toukokuun viimeisellä viikolla Rapeli osallistui liiketalouden alan ammattikorkeakoulun pääsykokeisiin. Nuoren naisen toiveissa on matkailujohtamisen opintojen aloittaminen syksyllä.
– Koulu olisi Helsingissä. Siellä on hyviä treenihalleja, ja käsittääkseni opintojen yhdistäminen kilpailemiseen ja maajoukkueharjoitteluun järjestyy kyllä. Haluan keskittyä keilaamiseen opintojen aikanakin.
