Isän kaatuminen toi ikuisen ikävän – sotaorvot vaikenivat vuosikymmeniä

Kaatuneiden muistopäivän juhlallisuuden Akaan sankarihaudalla alkoivat lippulinnan saapumisella. Suomen lipun jälkeen ensimmäisenä kulkee Toijalan seudun Sotainvalidien lippu. Sotainvalidit ovat maamme vanhin veteraanijärjestö.

Akaan sankarihautausmaalla Kaatuneiden muistopäivänä puhunut professori emerita Hanna Tähti menetti isänsä talvisodan toiseksi viimeisenä päivänä 12.3.1940. Hanna Tähti ei muista isästään mitään, vaikka tämä tapasi nuorimman tyttärensä lomalla Tarttilassa Summan taistelujen jälkeen.

– Äitini joutui yllättäen ilman vakituista toimeentuloa kolmen pienen lapsen yksinhuoltajaksi. Ihmettelen tänäänkin, miten hän selvisi. Äiti kävi satunnaisesti töissä kylän taloissa. Pesi pyykkiä, siivosi ja teki heinätöitä. Hän piti joinakin aikoina lehmää ja lammastakin. Monista pienistä lähteistä kertyi niukka toimeentulomme, pohti Hanna Tähti.

Professori Hanna Tähti ihmellelee edelleen, miten hänen äitinsä selviytyi kolmen lapsen yksihuoltajuudesta vailla minkäälaista ammattia.

Erityisen vaikea Tähden perheen tilanne oli jouluna 1945. Tukala tilanne helpottui yllättävällä tavalla. Sotaleski Martta Tähti sai kirjeen miehensä joukkueenjohtajalta, myöhemmin latinan kielen professorina Helsingissä ja Jyväskylässä vaikuttaneelta Päivö Oksalalta. Kirje sisälsi rahalahjan. Rahalahja selittynee sillä, että alikersantti Martti Tähti ehti kertoa perheestään joukkueen johtajalle rintamalle.

Martti Tähti myös pelasti Päivö Oksalan hengen, koska juuri ennen konekivääripesäkkeeseen tullut täysosumaa Tähti tuli vartioon Oksalan sijaan. Professori Osala muisteli tapahtumaa myöhemmin puheessaan Sääksmäellä talvisodan päättymisen 30-vuotisjuhlassa. Hän piti myös Tähden perheeseen yhteyttä myöhemminkin.

Vaiettu kohtalo

Sotaorpous ja sotaleskeys olivat pitkään sodan jälkeen vaiettuja asioita. Hanna Tähti kertoo, että vasta 1990-luvulla ilmapiiri vapautui. 2000-luvun taitteessa sotaorvot alkoivat kertoa kokemuksistaan ja hakea vertaistukea.

– Sotaorpous oli tullut niin varhain, että kasvoin siihen sylilapsena. Tunsin isän ikävän, vaikka leikki-ikäisenä ja koululaisena en osannut verrata omaa ja ikätoverieni elämäntilannetta. Sotaorpous ei erottanut minua muista, muisteli Hanna Tähti.

Vaikeista oloista huolimatta Martti Tähden lapset menestyivät. Yrjöstä tuli puutyönohjaaja ja varastonhoitaja, Pirkosta seurakuntasisar ja Hanna päätyi yliopistotutkijan uralle. Lokakuussa 2000 hänet nimitettiin tutkimusalan professoriksi Tampereelle.

Kuntoutustakin jo tarvitaan

Sota-orpojen 2000-luvulla perustettujen yhdistyksien keskusjärjestönä toimii vuonna 1945 perustettu Kaatuneiden Omaisten Liitto. Akaassakin toimii oma yhdistys, jossa on 40 jäsentä.

– Kaatuneiden Omaisten Liitto ponnistelee kuntoutustuen saamiseksi sotaorvoille, sillä heidän keski-ikänsä on jo 80 vuotta. Monet ovat heikossa taloudellisessa asemassa sekä huonossa terveydentilassa, kertoi Hanna Tähti.

Kaatuneiden muistopäivänä laskettiin seppeleet Akaan sankaripaaden lisäksi seppeleet ja kukkalaitteet Kylmäkoskella ja Viialassa. Myös karjalaan jääneiden vainajien muistopaadelle laskettiin seppeleet.

Sankarihaudalle ja Karjalaan jääneiden vainajien hadalle laskettiin seppeleet.
Musiikista seppeleiden laskussa vastasi Toijalan VPK:n soittokunta johtajanaan Timo Pajuoja.