Erilaiset kosteusvauriot näyttävät saavan mojovan otteen Akaan julkisuuskuvasta. Kaupunki ei ole ongelmiensa kanssa yksin, mutta nyt jos koskaan on syytä vakavasti pohtia, missä meni vikaan, kun Keskustan koulu täytyi sulkea, Kirkonkylän koulussa suljettiin kellaritilat ja yksi luokka, Aseman koululla pääsee vettä kellariin ja niin edespäin ja niin edespäin.
Akaan kaupunki teetti kiinteistöistään kuntoraportin, joka on karmeaa luettavaa. Kaupunki ei selviä nykyisten kiinteistöjensä kanssa. Sekä rahaa että korjaushenkilökuntaa, valvonnasta puhumattakaan, on liian vähän.
– Ymmärrän päättäjien tuskan, kun taloudesta on kysymys, mutta kun taloutta on ajateltu lyhytjänteisellä tavalla, me olemme nyt tässä tilanteessa.
Näin arvioi kuntoraportin tulosta tekninen johtaja Jukka Suominen Akaan Seudussa 15. helmikuuta. Jukka Suominen tietää mistä puhuu. Hän johtaa yksikköä, jonka tehtäviin kaupungin kiinteistöistä huolehtiminen kuuluu. Hän on jo muutaman vuosikymmenen myös ottanut vastaan kaupunkilaisten iskut, kun luottamushenkilöt ovat tyylikkäästi vastuutaan väistelleet.
Valtuusto antaa varat muun muassa julkisten tilojen korjaamiseen. Tähän asti annetuilla rahoilla ei ole saanut enempää.
Nykyisen Akaan ongelmat juontavat Kylmäkosken, Toijalan ja Viialan ongelmiin. Vasta äärimmäisessä hädässä nähtiin kuntaliitoksen mahdollisuus, siihen asti ajettiin kolmella junalla ensimmäisessä luokassa päin helvettiä. Oman vaakunan kiillottamisesta, omista äänestäjistä sekä luottamushenkilöpaikoista kiinni pitäminen esti katsomasta kauas. Eihän tässä ole pitkään aikaan ollut mitään järkeä! Konkaripoliitikko Juhani Salin purki ongelman sanoiksi syksyllä Akaan Seudun vaalitentissä. Salin sanoi kituuttaneensa täällä koko uransa.
Kun veroprosentti pidettiin kilpailukykyisenä, suurin tonttikoko oli 1500 neliömetriä, elinkeinopolitiikka hampaatonta ja riskien otto olematonta, jäi liitoskunnilta Akaan kouraan pelkkä luu – muun muassa homeiset koulut. Sitten Timo Rajalan komean nousun sitoutumattomien kärjessä vaikuttajaksi kukaan ei ole haastanut ketään tai asettanut kyseenalaiseksi mitään. Sosialidemokraattien ja kokoomuksen hautova konsensus on täällä ollut vallalla aina, ja jatkuu edelleen.
Missä Akaa olisi nyt, jos kuntaliitokset olisi tehty kymmen vuotta sitten? Konkurssissa, sanoo joku, mutta oltaisiin täällä ainakin kymmenen vuotta edellä muita. Mutta ei, vieläkään ei täällä haluta ärsyttää ikuista Vanajan itäpuolista kilpailijaa Valkeakoskea.
Kun rahaa ei ole koskaan ollut ja riskejä on aina vältetty, kunnat ovat korjanneet – jos ovat korjanneet – koulujaan tai muita kiinteistöjään halvasti. Vanha sanonta, köyhän ei pidä ostaa halvalla, ei pitänyt paikkansa Kylmäkoskella, Toijalassa ja Viialassa. Kunnanjohtaja Jaana Karrimaa teki ennen karkottamistaan onneksi muutaman rohkean vedon, kirjaston ja keskustan.
Akaa verottaa kohtuullisesti, mutta verokertymät ovat alhaiset. Täällä ei edelleenkään mietitä vakavasti, miten kaupunki vaurastuisi. Verot ylös, ja varakkaita asukkaita etelärinteet täyteen. Helpompaan on tasapainottaa taloutta ennestään niukkaa talousarviota kiristämällä.
Aloitetaan edes kiinteistöjen myynti Vainionlahden ja sen maa-alueiden myynnillä eniten maksavalle.