Korvasienen 5–15 senttiä leveä lakki on sen jalkaa huomattavasti suurempi. Itse asiassa tukeva jalka on lähes näkymättömissä sienen alla. Ruskea lakki muistuttaa suuresti tippaleipää tai aivoja. Lakin väri vaihtelee vaaleahkosta kellanruskeasta syvään piparkakunruskeaan.
Sienen voi löytää huhti–toukokuussa rikotulta metsämaalta, kuten hakkuuaukioilta tai ajourilta, niin mäntykankailta kuin tuoreista kuusikoistakin. Erityisesti korvasieni pitää hiekkapohjaisesta maasta, eli se viihtyy usein myös metsäteiden laidoilla.
Korvasieni on herkullisimpia mutta myös myrkyllisimpiä sieniämme. Sen sisältämä myrkky häviää 99,5-prosenttisesti keittämällä sieniä kaksi kertaa vähintään viisi minuuttia eri vesissä. Vettä tulee olla runsaasti, kolme kertaa niin paljon kuin sieniä. Keittämisten välillä sienet kaadetaan lävikköön ja huuhdellaan hyvin.
Keittohöyryä ei pidä hengittää, ja keittämisen aikana keittiötä on tuuletettava hyvin. Jo pelkästä höyryn hengittämisestä voi tulla huonovointisiksi. Keittovettä ei tietenkään voi käyttää ruuanlaitossa. Kädet on pestävä huolellisesti aina korvasientä koskettua.
Korvasieniä voi myös kuivata. Myös kuivaamisen aikana on tuuletettava hyvin. Kun kuivattuja korvasieniä halutaan käyttää, liotetaan niitä ensin vähintään kaksi tuntia runsaassa vedessä. Tämän jälkeen niitä keitetään 2 kertaa vähintään 5 minuuttia, eli samoin kuin tuoreita sieniä. Vasta sitten ne sopivat ruuan valmistukseen.
Kaikissa EU-maissa korvasieniä ei saa myydä, eikä niiden syömistä suositella edes keitettynä. Korvasieniä on muun muassa kaita-, kesä- ja lehtokorvasienet. Näistä vain yksi laji, lehtokorvasieni on myrkytön, mutta sitä on mahdoton silmämääräisesti erottaa muista lajeista.
Suomessa on pitkä historia korvasienen käytöstä. Ihania reseptejä löytyy yllin kyllin niin netistä kuin keittokirjoistakin. Ruokasienenä se on todella monipuolinen ja käy esimerkiksi kastikkeisiin, muhennoksiin, keittoihin, piirakoihin ja vaikkapa lihan tai kanan täytteeksi.
Pienille lapsille tai sairaille ei korvasieniruokia suositella.
Teksti: Viljami ja Minna Ovaskainen
Kuva: Viljami Ovaskainen
