Pääkirjoitus: Voitamme vain yhdessä

Akaassa porhaltaa huippu-urheilussa menestyksellisesti eteenpäin kaksi lajinsa kärkeä. Akaa-Volley ylsi lentopallon mestaruusliigassa pudotuspeleihin ja kaatui vajaa kuukausi sitten Savo Volleylle Kuopiossa. Leijona Futsalin taistelu lajin Suomen mestaruudesta päättyi hopeaan maanantaina. Molemmat joukkueet ylsivät tavoitteisiinsa ja jopa ylikin, joten niin pelaajat kuin valmennuksessa sekä taustalla työskentelevät voivat olla tyytyväisiä.

Kapteeni Jussi Nyström johti Leijona Futsalin hopealle. Kuva: Juuso Koro.

Huippu-urheilu joukkueena on aivan toista kuin yksilölajeissa, missä huipulle ponnistaminen on vaativaa yksilötyötä. Kun tavoitteena on voittaa mestaruus joukkueena, on hyvin monen pienen yksityiskohdan osuttava kohdalleen. On jo klisee väittää, että porukka on niin vahva kuin sen heikoin lenkki, mutta näin se on. Porukalla autetaan tosia eteenpäin. Porukalla menestytään ja porukka päättää, ketkä porukassa loistavat. Porukka antaa ratkaisijoille mahdollisuudet yksilösuorituksiin.

Kun porukka parhaimmillaan toimii harjoitellusti, pystyy valmentaja nostamaan taktisilla päätöksillä huipuista parhaimmat suoritukset esiin.

Olemme nähneet pelikentillä huikeita suorituksia. Tappiotilanteista on noustu, huippusuoritukset on viety loppuun ja porukat ovat näin näyttäneet taitojaan kotona ja vieraskentillä. Toki on myös epäonnistuttu, virheitäkin on tehty, mutta sellaistakin urheilu on.

Akaa-Volley ja Leijona Futsal ovat nostaneet myös Akaan kaupunkina ennennäkemättömään julkisuuteen. Fanit ja saliyleisö ovat tehneet otteluista hienoja kokemuksia niin omille joukkueille kuin vastustajillekin. Akaan henkeä hämmästellään. Joukkueista on lyhyessä ajassa tullut brändejä, joihin halutaan samaistua.

Hyvä me!

Akaa on saanut viime vuosina kolhuja monessa asiassa. Joskus on jopa näyttänyt siltä, epäonni suosii sellaisissakin asioissa, joissa epäonnea ei pitäisi olla ollenkaan. Esimerkiksi hyvinvointikeskus on kaupungille hyvin tärkeä asia ja sen soisi viivästyksistä huolimatta toteutuvan. Tässä ratkaisussa Akaa tavoittelee uutta tapaa toimia ja uusi keskus tarvitaan muutosten toteuttamiseksi.

Voisiko seurajoukkueidemme menestyksestä ottaa oppia muuallekin. Jos mistä, niin joukkueiden menestys kertoo hyvin erilaisten ihmisten tavoitteellisesta yhteistyöstä. Kun tavoite on kirkkaana mielessä, kaikilla on sama suunta ja oma minä jää sivummalle. Tärkeintä onkin, että me menestymme.

Kulumassa oleva valtuustokausi on Akaan kunnallispolitiikassa täysin uutta. Viime vaaleissa jäi pois hyvin monta pitkään palvellutta luottamishenkilöä. Yhteistyötä hyvin erilaisten ihmisten kanssa on rakennettu lähes puhtaalta pöydältä, kun kenelläkään ei ole edes perinteen tuomaa auktoriteettia. Tietoakin on puuttunut. Valtaan on noussut täysin uusi sukupolvi ja se näkyy. Asioista ei ole voitu tai haluttu sopia, joten muun muassa valtuuston kokouksista on tullut aikaisempaa seikkaperäisempiä.

Voisiko Akaan valtuusto olla joukkue? Kyllä. Tätä kannattaisi miettiä ihan valtuustoseminaarissa. Näyttöjä antaneita huippuvalmentajiakin löytyy.

Välillä näyttää siltä, että Akaassa ajaudutaan päättämättömänä tilanteissa, joissa olisi pitänyt toimia nopeastikin. Kuituverkko on tästä hyvä esimerkki. Kaupunginjohtajan puuttuminen on näkynyt useimmiten taktiikankin puuttumisena. Jo muutamassa viikossa tämä tilanne onneksi näyttää korjaantuneen.

Kyllä tämä tästä. Mestaruusjoukkueiden voitonnälkää voidaan jakaa moneen paikkaan. Kunnallispolitiikan lisäksi sitä tarvitaan täkäläiseen julkiseen keskusteluunkin. Vähättely, nälviminen, nolaaminen, turha vaatimattomuus ja epäonnistumisen pelko eivät ole akaalaisuutta. Ehkä meille kaikille tekisi hyvää istua mestaruusjoukkueidemme peleissä katsomassa ja kuuntelemassa, millaista on akaalainen yhteistyö parhaimmillaan.

Ollaan ylpeitä itsestämme.