Tammikuussa julkaistun valtionvarainministeriön raportin mukaan kunnilla oli 535 erilaista tehtävää ja 974 velvoitetta. Sen jälkeen tehtäviä on kunnille tullut noin kolmisenkymmentä lisää. Ja lisää velvoitteita on edelleen luvassa. Viimeisimpänä kotihoidon tuen jakaminen ja oppivelvollisuuden jatkaminen vuodella. Maan hallitus on kuitenkin elokuussa rakennepoliittisessa ohjelmassaan luvannut vähentää kuntien velvoitteita miljardilla eurolla. Toinen miljardi kuntien tulisi säästää toimintojansa tehostamalla. Näiden toimintojen osalta tavoitevuosi on 2017. Kuntien tehtävälistaa on käyty ja käydään parhaillaan läpi monella eri taholla.
Kuntien tehtäviä ja velvoitteita on vähennettävä. Joitakin tehtäviä on varmasti toiminnallisesti ja kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun kannalta järkevää siirtää suoraan valtiolle, mutta nykyisten tehtävien siirto kunnilta valtiolle ei kokonaisongelmaa ratkaise. Kunta ja valtio kun käyttävät samaa rahapussia. Sen vuoksi on välttämätöntä ryhtyä pohtimaan myös vastuukysymyksiä yksilön ja yhteiskunnan välillä sekä palveluiden rahoitukseen ja järjestämiseen liittyviä kysymyksiä. Pelkästään sillä, että karsitaan kunnilta pois joitain valvontatehtäviä tai perataan kuntien hallintotehtäviä, ei tuota vaadittua paria miljardia (= 2000 miljoonaa!) kasaan saada. Suomen Kuvalehden syyskuun numerossa on nostettu esiin Tilastokeskuksen listauksia kuntien käyttökustannuksista tehtäväaloittain. Esimerkiksi kaikkien Suomen kuntien lukioiden bruttokustannukset ovat 651 miljoonaa euroa ja kirjastojen 332 miljoonaa euroa, vanhusten laitospalvelut maksavat 947 miljoonaa euroa ja kansalaisopistojen toiminta 178 miljoonaa euroa.
Heinäkuussa astui voimaan kuntarakennelaki. Kunnan tulee marraskuun loppuun mennessä ilmoittaa ministeriölle minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää kuntarakennelain mukaisesti kuntien yhdistymistä.
Akaalle luontaiset kumppanit selvityksen tekemiselle olisivat Urjala ja Valkeakoski, joiden kanssa Akaalla on jo varsin paljon yhteisiä toimintoja. Näitä kolmea kuntaa yhdistää muun muassa yhteinen tietohallinto, ympäristöterveyspalvelut, elinkeinopalveluita tuottava Vaske, Valkeakosken ammattioppilaitos -kuntayhtymä ja Tays:in alainen Valkeakosken aluesairaala. Lisäksi Akaa toimii yhteistoimintasopimuksella Urjalan sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajana.
Valkeakosken ei ole, asukaslukunsa ja työpaikkaomavaraisuutensa takia, kuntarakennelain mukaista selvitystä pakko tehdä. Näin ollen se tuskin on aloitteellinen asiassa, joten aloite jää muille. Urjala näyttää tähyävän Forssan suuntaan. Sellaisen käsityksen ainakin saa lukiessaan Urjalan kunnanhallituksen viimeaikaisia päätöksiä.
Syyskuussa Urjalan kunnanjohtaja esitti, että Urjala päättäisi tiedustella Akaan ja Valkeakosken kaupungeilta sekä Pälkäneen kunnalta halukkuutta yhdistymisselvityksen tekemiseen. Urjalan kunnanhallitus kuitenkin päätti, äänestyksen jälkeen, esittää valtuustolle, että Urjalan kunta ei tässä vaiheessa lähde tekemään kuntarakennelain mukaista yhdistymisselvitystä. Lokakuun alussa Urjalan kunnanhallitus, äänestyksen jälkeen, päätti esittää Urjalan valtuustolle, että Akaan kaupungin ja Urjalan kunnan välinen yhteistoimintasopimus irtisanotaan päättyväksi 31.12.2014. Mielenkiinnolla odotan, mitä Urjalan kunnanvaltuusto asioista päättää.
Akaassa on esiintynyt halukkuutta etsiä keskustelukumppaneita myös Lempäälän ja Vesilahden suunnalta. Nämä naapurit ovat, ainakin toistaiseksi, sidottu Tampereen ja sen ympäryskuntien yhteiseen selvitystyöhön. Kanta-Hämeen suuntakin on keskusteluissa vilahtanut. Akaa on strategisesti suuntautunut ja kiinnittynyt Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -vyöhykkeeseen (HHT). Valtakunnan pääväylät 3-tie ja 9-tie risteävät Akaassa ja Akaa on raideliikenteen solmukohta. Käydään keskusteluita sitten mihin suuntaan hyvänsä, Akaan vahvuus ja mahdollisuudet löytyvät näiden valtakunnan kasvavien pääsuonten vahvasta hyödyntämisestä.
Kirjoittaja on Akaan valtuuston puheenjohtaja
Ensi viikolla sarjassa kirjoittaa Sisu-hankkeen projektipäällikkö Jaakko Leinonen
