Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen keskipohjanmaalainen elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) sanoo, että koko yhteiskunnan on oltava huolissaan rankasti laskevasta syntyvyydestä. Samaan hengenvetoon hän toteaa, ettei valtiovalta voi määrätä kansalaisia synnytystalkoisiin. Syntyvyyden lisääminen on ihmisten oma asia, mutta yhteiskunta voi teoillaan kannustaa lapsien saamiseen.
– Olemme täysin uudenlaisen tilanteen edessä. Elämme voimakkaan nousukauden aikaa, ja maamme työllisyystilanne on hyvä. Perinteisesti hyvinä aikoina syntyvyys on kasvanut. Nyt suunta on päinvastainen.
Lintilä vaatii, että valtiovallan on puututtava topakasti syntyvyyden laskun seurauksiin, jotka koskettavat koko hyvinvointiyhteiskuntaamme.
– Kansamme ikäpyramidi vääristyy, kun lasten ja nuorten osuus pienenee ja vastaavasti ikääntyvien ihmisten määrä kasvaa. Väestöllinen huoltosuhde heikkenee, ja samalla työikäisen väestön määrä laskee.
Elinkeinoministerinä Lintilä on huolissaan työntekijöiden loppumisesta.
– Hirtehisesti herätellen historiallisen alhaiset syntyvyysluvut johtavat siihen, että esimerkiksi kaikki tänä vuonna syntyvät lapset saavat aikanaan korkeakoulusta opiskelupaikan. Tänä vuonna eri korkeakouluihin pääsi runsaat 47 000 opiskelijaa.
Lintilä soittaa varoituskelloja maanpuolustuksenkin tulevaisuuden suhteen.
– Meillä on käytössä yleinen asevelvollisuus. Pienenevien ikäpolvien myötä reservimme koko romahtaa. Asia on ratkaistava kestävällä tavalla, hän sanoo.
Työntekijä tulee arvoon arvaamattomaan
Mika Lintilän katseet kohdistuvat työperäisen maahanmuuton aktivoimiseen.
– Suomella ei ole muuta vaihtoehtoa, hän perustelee.
Elinkeinoministeri muistuttaa, että eri maat käyvät globaalia kilpailua ammattitaitoisesta työvoimasta.
– Osaavista työntekijöistä on maassamme aito pula. Kun yritysten työntekijät eläköityvät, uusien tekijöiden löytäminen ei ole itsestäänselvyys. Olemme menettäneet tällä hallituskaudella noin 60 000 työpaikkaa, kun yrityksien rekrytoinnit eivät ole onnistuneet, Lintilä harmittelee.
Lintilä korostaa, että jokaisen on syytä ymmärtää pakolaisuuden ja työperäisen maahanmuuton erot.
– Kun onnistumme hyvin pakolaisten kotouttamisessa, saamme myös heidät työmarkkinoillemme. Vanha totuus on, ettei pohjoinen maamme ole työperäisen maahanmuuton suursuosikki. Suomea vieroksutaan vaikean kielemme ja rankkojen sääolosuhteidemme takia. Meidän on tehtävä näkyviksi yhteiskuntamme vahvuuksia: turvallisuutta, koulutustasoamme ja sosiaaliturvaamme. Emme saa omilla toimillamme vaikeuttaa tänne haluavien muuttoa ja kotiutumista, Lintilä vetoaa.
Ministerin mukaan olemme tuota pikaa tilanteessa, jossa yritykset voimakkaasti kisaavat parhaista työntekijöistä.
– Työntekijän arvo nousee koko ajan.
Valtion on oltava mahdollistaja
Urbanisoituminen on kansainvälinen kehityssuunta. Suomi kaupungistuu rytinällä: maa jakaantuu selkeästi kasvaviin ja taantuviin alueisiin.
Toholampilainen Mika Lintilä muistuttaa suomalaisia olevan vain 5,5 miljoonaa.
– Meillä puhutaan räyhäkkäästi metropolista tarkoittaen Helsinkiä ja pääkaupunkiseutua. Tosiasiassa meillä pitäisi olla väkeä tuntuvasti nykyistä enemmän, jotta maassamme olisi edes yksi metropoli koko maailman mittapuussa, hän miettii.
Lintilän odotukset kohdistuvat maakuntakeskuksiin.
– Valtio ei saa olla se taho, joka määrittelee, mikä alue kasvaa tai mikä surkastuu. Valtiovallan tehtävä ei ole peukuttaa ylös- eikä alaspäin, hän teroittaa.
Lintilän mielestä valtion on oltava mahdollistaja.
– Nimenomaan kehittyvät ja kasvavat yritykset ovat kunkin alueen elinvoiman ylläpitäjiä.
Elinkeinoministeri odottaa kannustavia tuloksia ensi vuoden alussa käyttöön otettavasta 450 euron suuruisesta kuukausittaisesta työasuntovähennyksestä. Tällä hetkellä ihmiset ovat voineet vähentää verotuksessa kakkosasunnon kuluja 250 euroa kuukaudessa.
– Olen varma, että ihmiset alkavat hakeutua nykyistä aktiivisemmin töihin maakunnissa oleviin yrityksiin.
Tutkimukset osoittavat, että vähiten koulutetut liikkuvat vähiten työn perässä.
– Yhteiskuntamme olisi aktivoitava juuri näitä ihmisiä, Lintilä sanoo.
Turun seudulla on krooninen pula ammattitaitoisista metallialan osaajista. Pääkaupunkiseudulla on paljon työttömiä metallimiehiä ja -naisia, mutta he eivät näytä olevan valmiita noin 130 kilometrin työmatkaan.
Syvä huoli 20–29-vuotiaiden kohtalosta
Koko maassamme on hälyttävän suuri joukko kouluttamattomia 20–29-vuotiaita nuoria aikuisia. Uudellamaalla nuorten kouluttamattomuus on todellinen haaste. Tilastokeskuksen mukaan peräti 22 prosenttia 20–29-vuotiaista uusmaalaisista on vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa. Koko maassa kouluttamattomien nuorten osuus on 12 prosenttia.
Mika Lintilän mukaan kouluttamattomissa nuorissa on iso reservi. Heidän työelämään saattamisessa on todellinen kansalaistalkoiden paikka.
Juha Sipilän hallituksen yksi kärkihankkeista on osatyökykyisten ihmisten saattamiseksi työelämään. Maassamme on tällä hetkellä noin 600 000 osatyökykyistä. Mika Lintilän mukaan moni yritys kantaa yhteiskuntavastuutaan tarjoamalla töitä osatyökykyisille.
– Osatyökykyisten henkilöiden työllistämisellä on suuri sosiaalinen arvo. Työ on ihmisen ja yhteiskunnan keskeinen peruspilari, elinkeinoministeri muistuttaa.
Kasvunälkäisiä vientiyrityksiä lisää
Suomi elää viennistä ja tarvitsee kasvuyrityksiä, jotka hakeutuvat kansainvälisille markkinoille, Mika Lintilä korostaa. Elinkeinoministerin mukaan yritykset voivat tässäkin asiassa ottaa uuden suunnan, kun niissä tehdään sukupolvenvaihdos.
– Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta yrityksien sukupolvenvaihdokset toteutuvat ajallaan ja parhaalla tavalla. Perinteisesti vientimme on suurien yrityksien harteilla. Meidän on aktivoiduttava pienten ja keskisuurten yritysten auttamisessa maailmanmarkkinoille.
Lintilän odotukset ovat tämän vuoden alussa toimintansa käynnistäneessä Business Finlandissa, joka tarjoaa yrityksille kansainvälistymis- ja rahoituspalveluja. Business Finland yhdisti Finpron ja Tekesin.
– Myös Team Finland -verkosto on yritysten tärkeä kansainvälistymisen auttaja. Se on laaja verkosto, joka kokoaa yhteen kaikki valtiorahoitteiset kansainvälistymispalvelut.
Vienninedistämismatkat ovat merkityksellisiä
Tämän haastattelun julkaisuhetkellä elinkeinoministeri Mika Lintilä on vienninedistämismatkalla Keniassa ja Namibiassa. Matkalla on mukana 37 suomalaisyrityksen edustajat.
Lintilä harmittelee, että Suomessa on annettu vienninedistämismatkoista epäedullinen kuva.
– Olen nähnyt matkojen aikana, miten paljon niistä on apua suomalaisille yrityksille. Nykyään eri asiakkaiden sähköposteihin singahtaa todella paljon tarjouksia, jolloin niistä suuri osa jää vaille minkäänlaista huomiota. Ja osa posteista on huijausviestejä.
Kun ollaan ministerivetoisella vienninedistämismatkalla, kohdemaan potentiaaliset asiakkaat suhtautuvat Lintilän mukaan kävijöihin arvostavasti.
– Monet yritykset ovat kiitelleet kauppaväylien avaamista. Ministeri voi usein toimia ovien avaajana.
”Ilmastonmuutos on meille mahdollisuus”
Mika Lintilän mukaan ilmastonmuutos on viisaasti otettu Suomessa suurena mahdollisuutena.
– Suomessa on kiitettävän paljon ilmastonmuutoksen osaamista tutkimuksessa, kouluissa ja yrityksissä. Perinteisesti isot yritykset tekevät tuotekehitysyhteistyötä korkeakoulujen kanssa.
Elinkeinoministeri kannustaa erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä korkeakouluyhteistyöhön.
– Maassamme on runsaasti myös cleantech-osaamista, jolla on rajattomat kehittymisedellytykset. Tämänkin osaamisen vieminen maailmalle avaa upeita näköaloja. Puhumattakaan tekoälysovellusten tuomista mahdollisuuksista.
