Toijalan Nuorisoseuran seuratalo Sampola oli elokuusta 1914 lähtien ollut venäläisten sotilaiden majoituspaikka. Venäjä oli tuolloin pelännyt saksalaisten tulevan Suomen kautta Pietariin ja lähetti Suomeen sotilaita linnoitus- ja vallitustöihin. Tämä pelko elää venäläisissä osin vieläkin.
Nuorisoseuran 100-vuotishistoriikisssa kuvataan Sampolan saamista takaisin aikalaisten ajatuksin. Kuvaus on vuodelta 1918 Eespäin-lehdestä, joka oli nuorisoseuran toimittama aikakausilehti Toijalan seudulla.
”Yli neljä vuotta on seura saanut olla kodistaan häädettynä. Me tiedämme myös kaikki, mitkä miehet täällä sillä aikaa ovat isännöineet. Heidän jättämiään jälkiä on tänä syksynä koetettu korjata ja siistiä niin, että seura on itse äskettäin uudestaan astua omaan tupaansa ja viettää suuret tupaantuliaisjuhlat 20.10, joissa esiintyi muun muassa oopperalaulajaVäinö Sola.”
Väinö Sola oli Suomalaisen Oopperan perustajajäseniä, lauloi siellä yli sata roolia, antoi yli 1000 konserttia ja teki lähes sata levyä.
Venäläisiä sotilaita oli asunut myös Toijalan Pirtillä. Heidän hevosiaan varten oli sekä Sampolan pihassa että kirkon luona hevostallit. Entisen Pennasen kaupan, myöhemmin Akaan Wanhan Aitan kiinteistön nimi on Tallimäki. Lieneekö talleja sijainnut siinä?
Ei tullut Suomesta kuningaskuntaa
Valtionhoitaja P. E. Svinhufvud nimitti toukokuussa J. K. Paasikiven johtaman porvarillisen senaatin, jonka enemmistön tavoitteena oli saada maalle monarkistinen hallitusmuoto ja saksalaissyntyinen kuningas. Eduskunnalle jätettiin kesäkuussa 1918 esitys uudeksi hallitusmuodoksi. Sen mukaan Suomesta olisi tullut perinnöllinen kuningaskunta.
Tunnetuimpana nimenä saksalaissuuntautuneiden porvarispiirien spekulaatioissa kuninkaaksi ehdotettiin Saksan keisari Wilhelm II:n poikaa Oskaria, jota kannattivat myös Svinhufvud ja Saksan sotilaspiirit. Keisari ei kuitenkaan suostunut antamaan poikaansa edelleen epävakaaseen valtioon.
Toinen kuningassehdokas oli Hessenin prinssi Friedrich Karl. Hän oli opiskellut kielitiedettä, historiaa, arkeologiaa ja taidehistoriaa. Sotilasarvoltaan prinssi oli kenraalimajuri. Hänen puolisonsa Magarethe oli Saksan keisari Wilhelmin nuorin sisar.
Monarkistit ja tasavaltalaiset kävivät eduskunnassa ankaraa taistelua valinnasta. Friedrich Karl valittiin lopulta monarkistien äänillä Suomen kuninkaaksi 9. lokakuuta 1918.
Helsingissä valmistauduttiin kovaa vauhtia kuninkaan tuloon. Kuningasparin valokuvia oli kauppojen ikkunoissa ja Stockmannin tavaratalo sai tehtäväkseen hankkia kunnostettavaan linnaan kuninkaallisille sopivia huonekaluja.
Viialassa syntynyt ja nuoruutensa elänyt Aimo Lahti, Suomi-konepistoolin suunnittelija, suoritti asevelvollisuutensa Riihimäellä. Loppusyksystä 1918 siellä pidettiin katselmus, jonka salaperäinen tarkoitus pian selvisi kaikille. Siinä valittiin sopivia, samanpituisia nuoriamiehiä Suomen tulevan kuninkaan, Hessenin prinssin henkivartiokaartiin. Valinta ei osunut Aimo Lahteen, mutta eipähän sitä kuningastakaan tullut.
Kaksi kuukautta kuninkaan valinnan jälkeen Saksa oli luhistunut vallankumouksessa ja keisari luopunut kruunusta. Suomen kuninkaaksi valittu prinssi Friedrich Karl lähetti kruunustaluopumiskirjeen.
”Lähetän vakaiden silmien maalle omat ja omaisteni terveiset ja kiitän uskollisin sydämin monesta ystävällisyyden ilmitulosta.”
Heinäkuun 25.päivänä 1919 eduskunta valitsi Suomen ensimmäiseksi tasavallan presidentiksi Suomen perustuslain kirjoittajan K. J. Ståhlbergin.
Toijalan pappila ottaa vuokralaisia
Lokakuun viimeisissä Toijalan Sanomissa on ilmoitus Akaan pappilan vuokraamisesta. Kirkkoherra Juho Lehto on tiukkana vuokralaisten suhteen.
Rätössä toimineen Toijalan tietopuolisen karjanhoitokoulun karjakkokurssille oli yli 30 hakijaa, joista 27 valittiin viisi kuukautta kestävälle kurssille.
Sodan jälkeen – kuten aikaisemminkin on todettu – oli monessa ja monella tarkan markan päivät.
Elintarvikelautakunta ilmoitti paikallislehdessä jakavansa sakariinia yhden gramman henkeä kohti.
Gramman hinta oli 2 markkaa.
Helmiä kirkollisissa ilmoituksissa
Kylmäkosken kirkollisissa ilmoituksissa (19.10.) luetellaan perinteisesti paikkakunnalta poismuuttaneita. Viimeisenä kerrotaan työmies Oskari L:n muuttaneen naimaan Urjalasta.
Avioliittoon kuulutetut ovat puolestaan verturinlämmittäjä Yrjö Oskari Lehto Tampereelta ja talon tytär, nuori neito Linda Johanna Yliparikka. Kauniisti sanottu.
Oma äitini syntyi Johanneksen Haltiansaaressa lokakuun 1. päivänä 1918 eli hän olisi nyt satavuotias. Äiti ei koskaan nähnyt omaa isäänsä, vaariani, jonka elämä oli päättynyt kevään tapahtumissa kolmen muun maanviljelijän kanssa perunakellariin.
