Yhden Suomen viime vuosisadan suurista suomalaisista taitelijoista, Kylmäkoskella vaikuttaneen Antti Favénin kuolemasta tulee 17. lokakuuta kuluneeksi 60 vuotta.
Favénin isä Oskar syntyjään Iso-Uotilan talosta Urjalasta. Uotila-nimen hän vaihtoi Favéniksi lähdettyään opiskelemaan Helsinkiin. Hän oli lakimies ja toimi Helsingin yliopiston lehtorina. Äiti Bertha oli Vanhan Hautaan leskeksi jäänyt emäntä.
Helsingissä asuneeseen Favénin perheeseen syntyi yhdeksän lasta, joista neljä eli aikuiseksi. Perhe piti Kylmäkoskea kesänviettopaikkanaan, kunnes se muutti kirjansa kokonaan Kylmäkoskelle.
Antti Favén kävi Helsingissä Suomalaista reaalilyseota ja hänen tiedetään jo kouluaikoina ilahduttaneen luokkatovereitaan karikatyyripiirroksilla opettajista. Ylioppilaaksi tulonsa jälkeen Antti Favén opiskeli ensin Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja sitten Pariisissa vuosina 1902–1913.
Favén löi itsensä läpi ja julkisuuteen vuonna 1909 Pariisissa järjestetyssä suomalaisten taiteilijoiden yhteisnäyttelyssä, jossa oli esillä myös muun muassa Akseli Gallén–Kallelan ja Eero Järnefeltin töitä.
Favénin saama kritiikki oli pelkästään kiittävää. Suurta huomiota herätti Markiisitar d´Aste-teos, jonka pääsi sivun kokoisena Le Monde Illustre-lehteen.
Muotokuvia ja maisemia
Favén maalasi paljon muotokuvia. Hänen malleinaan istuivat muun muassa presidentit P.E. Svinhufvud, K.J. Ståhlberg, C.G.E. Mannerheim ja Kyösti Kallio sekä Ruotsin kuningas Kustaa V ja hänen
veljensä prinssi Oscar Bernadotte.
Antti Favén ei ollut vallalla olevien taidesuuntien orja. Hänen maisemamaalauksistaan löytyy niin hämäläisyyttä ja kotiseuturakkautta kuin Eurooppaakin.
Kesiään Kylmäkoskella viettänyt Antti Favén osti äidiltään seitsemän hehtaarin maa-alueen Jalannin rannalta ja rakennutti sinne huvilan. Huvila on edelleen olemassa, joskin rapistuneena.
Kylmäkosken maisemissa syntyi maaseutua ja sen kauneutta kuvaavia maalauksia. Monissa on tunnistettavissa paikkakuntalaisia ihmisiä kuten Favénin taloudenhoitaja, Valviska, ja tämän tytär Aino, nahkuri Malinin vaimo ja Kalle Kurki.
Aurinkoa tulvillaan oleva Elonkorjuu-maalaus on maalattu Hautaan mailla ja se oli pitkään Suomen Pankin pääjohtajan huoneessa. Helsingissä 1912 pidetyn näyttelyn pääteos oli Savikosken Päivättömän kalliolla maalattu Päivänpaistetta (Picknick) -taulu, josta löytyy neljä perheenjäsentä ja miniäkokelas. Taulu on ollut Kultarannan olohuoneen seinällä.
Railakasta menoa raitilla
Antti Favén oli monin tavoin oman tiensä kulkija. Hänellä oli Kylmäkoskella kaksi ratsuhevosta, joita Kalle Kurki hoiti. Kun taiteilija valkoisissa käsineissään, mustat kiiltävät saappaat jalassaan ratsasti maalauspaikalle, ratsasti Kalle perässä tuoden maalaustarvikkeet.
Favén halusi maallakin elää ruhtinaallisesti ja loistossa. Huvilan kalustus oli muodin mukainen ja hän pukeutui joskus keikarimaisesti. Joinakin kesinä Kylmäkosken raiteilla nähtiin hienosti pukeutunut herra korkea hattu päässään ja perässä käveli komea mustaihoinen palvelija matkatavaroita kantaen.
Favén opetti alaisilleen, ettei hänen vieraistaan juoruta kylillä ja on elettävä kuten hyvä kristillinen tapa vaatii. Antti Favén muutti talvisodan alla Tukholmaan ja erakoitui siellä. Viimeisen kirjeensä hän kirjoitti ystävälleen Eero Snellmanille sairaalasta, jossa hän kuoli 17. lokakuuta 1948.
