Asioiden tekeminen muiden kanssa samalla tavalla ei johda menestykseen yritysmaailmassa. Partneri Erja Koivula kehottaa kuulijoitaan vilkaisemaan insinööritoimistojen kotisivuja.
– Yksikään toimisto ei erotu toisistaan. Kaikki ovat Suomen johtavia, monialaisia, ammattitaitoisia ja asiantuntijoita. Kannustan vahvasti ajattelemaan isosti ja erilailla kuin kilpailijat. Miettikää, mikä on se kaikkein syvin olemus, minkä te haluatte yrityksestänne maailmalle tarjota, vaatii Koivula.
Konsulttitoimisto PK&Co Oy:ssä työskentelevä Erja Koivula alusti keskustelua Etelä-Pirkanmaan kuntien, TE-Keskuksen sekä Pirkanmaan Ely-Keskuksen järjestämässä brändi-illassa viime viikon torstaina.
Mitkä ovat yrityksen adjektiivit?
Jokainen yritys tarvitsee Erja Koivulan mielestä brändin. Se on samalla asiakaslupaus: näin meillä toimitaan. Brändin rakentamisen voi aloittaa vaikka miettimällä yritystä kuvaavia adjektiiveja. Samalla voi miettiä myös tahtotilaa, joka yrityksestä halutaan viestittää.
– Kirjoittakaa kymmenessä minuutissa yrityksestänne vaikka neljäkymmentä adjektiivia. Se on aika vaikeaa. Kun tätä lähtee tekemään, toistaa vääjäämättä kohta itseään – pohtii samoja asioita – ja sieltä löytyy teille tärkeitä asioita. Yksi keskeisin asia brändin rakentamisessa on aitous, se, että tekeminen pohjautuu teidän omalle arvopohjalle, sanoo Koivula.
Esimerkiksi toimivasta brändistä Koivula heittää hissiyhtiö Koneen. Oli yritys pieni tai iso, brändin tehtävä on sama.
– Ei Kone puhu itseään esitellessään hisseistä ja niiden tekniikasta. Kone kertoo, mitä lisäarvoa he tuottavat. Miettikää, mikä on se lisäarvo, jonka te asiakkaillenne tuotatte. Kone haluaa tehdä kaupungeista parempia paikkoja elää.
Ole avoin
Brändiä mietittäessä yrityksen perusta on oltava kunnossa ja se tuotteilla kysyntää. Menestymistä edesauttaa tietenkin sekin, että yrityksen pääomaa ja resursseja käytetään tehokkaasti. Vaikka perusta on kunnossa, laakereilla ei voi koskaan levätä.
– Koko ajan pitää olla hereillä ja miettiä, mitä markkinassa tapahtuu. Muutokset ovat nopeita ja arvaamattomiakin. Viisi vuotta sitten brändin rakentamisen keinot olivat ihan erilaisen kuin ne tänään ovat. Tänä päivänä keskeisiä asioita ovat avoimuus ja vuorovaikutus. Ja kun liikutaan vielä sähköisessä maailmassa, asiat aika nopeasti leviävät haluttiin sitä tai ei, miettii Koivula.
Erja Koivula kertoo edelleen törmäävänsä asiakkaisiin, jotka empivät facebookiin tai muihin sähköisiin kanaviin menemistä.
– Vastaan aina ihmettelijöille, että kanavissa kannattaa olla, koska silloin ainakin tiedätte, mitä teistä puhutaan. Vain avoin yritys menestyy, salaamisella ei voiteta tässä ajassa mitään.
Brändi on yrityksen dna
Yritys on Erja Koivulan mielestä jatkuvassa kilpailutilanteessa myös muiden kuin tuotteidensa kanssa.
– Yritys kilpailee kaikesta siitä, mihin asiakas rahansa pistää. Miten saamme asiakkaan valitsemaan juuri meidän tuotteemme. Nyt ei kilpailla enää vain toisen yrityksen kanssa. Tässä menestymisen ratkaisee meidän yrityksen tuottama mielikuva, joka asiakkailla, potentiaalisilla asiakkailla ja meidän omalla henkilökunnalla on. Valitettavan usein brändin rakentaminen vieläkin mielletään logojen tai sloganien suunnitteluksi. Brändissä on kyse yrityksen dna:sta, sanoo Koivula
Dna on asia, joka erottaa yrityksen edukseen markkinoilla.
– Brändiä ei rakenneta hetkessä, vaan koko ajan. Ja brändiä rakentaa jokainen yrityksessä oleva henkilö, oli kyseessä sitten yksinyrittäjä tai monen työntekijän yritys. Sekin on hyvä muistaa, että brändin tuhoaminen on vielä helpompaa kuin se rakentaminen. Yksi väärä lause voi tehdä paljon hallaa, sanoo Erja Koivula.
Juustoportti haluaa parhaat työntekijät
Juustoportti käyttää erilaisten maitotuotteiden valmistamiseen 40 miljoonaa litraa maitoa vuodessa. Yrityksessä on 200 työntekijää ja sen liikevaihto on noin 65 miljoonaa. Perheyrityksen tarina alkoi 1965 Jalasjärvellä leipäjuustosta.
Juustoportti ei johtaja Pasi Hakomäen mielestä menestyisi päivääkään, jos yrityksellä ei olisi hyvä maine. Hyvän maineen takaavat työntekijät, jotka haluavat olla Juustoportissa töissä.
– Ihmiset tekevät meillä työn. Jos haluamme menestyä ja mennä pitkälle, Juustoportin on saatava parhaat työntekijät. Brändejä voi olla, mutta jos meidän työntekijämme eivät voi olla asioistamme rinta rottingilla, on vaikea menestyä. Tarvitsemme kovimmat ihmiset meille töihin, hehkuttaa Hakomäki.
Pasi Hakomäelle on itsestään selvää, että työntekijöiden on oltava kuuliaisia, ahkeria ja aloitteellisia.
– Meillä työntekijöiden on oltava myös luovia ja heillä pitää olla valtava intohimo asiaansa. Vain näin syntyy tulosta ja voidaan ylittää joitakin rimoja. Ei meillä lähdetä siitä, että työntekijä aina osaa kaiken taloon tullessaan, mutta hänellä on oltava palava halu oppia.
Juustoportti sanoo tekevänsä asiat toisin kuin kilpailijat.
– Ihmiset eivät enää maitotuotteissakaan ajattele määrää vaan laatua. Me emme käytä tuotteissamme mitään lisäaineita. Jos maistatte joskus meidän lakkahilloa, niin voin vakuuttaa, että se on vain lakkaa. Emme koskaan jäykistä perusmaitoakaan millään tempuilla – tiedättehän te liivatteet saavat aikaan. Me hapatetaan maito oikeasti, kehuu Hakomäki.
Juustoportti sanoo olevansa aitojen makujen talo. Tyrnijugurtin marjat ovat Vaasan saaristosta.
Luotettava ja tehokas
Akaassa, Pirkkalassa, Seinäjoella ja Virroilla toimivalla alihankintakonepaja Memarin on oltava markkinoilla tehokas pärjätäkseen.
– Meidän brändi on se, että olemme asiakaskunnassamme uskottava, moderni, kehittyvä ja nykyaikainen. Menetelmämme pitää olla äärimmäisen viritettyjä, koska aina peliin tulee myös hinta. Jos Värtsilä myy moottoreita tiettyyn hintaan, se ei voi ostaa meiltä ruuveja kalliilla, sanoo toimitusjohtaja Aki Kangas.
Virroilla pääkonttoriaan pitävän Memarin liikevaihto on 15 miljoonaa euroa perheyritys työllistää 85 henkilöä. Vuonna 1980 perustettu yritys työstää muun muassa 4 miljoonaa kiloa terästä vuodessa.
– Minkälaisen kuvan annamme itsestämme? Tässä valtavaan rooliin nousee henkilöstö. Jo yksittäisellä sähköpostilla voi pilata tai antaa hyvän vaikutuksen. Ympäri maailmaa kulkevat työntekijämme ovat meidän käyntikortteja. He ovat meidän mainoksiamme, sanoo Kangas
Aki Kankaan mielestä Memarin pitää olla aina läsnä. Hienot kirjeet ja mainoslauseet ovat vain pieni osa brändin luomista.
– Tieto ja itsevarmuus sekä aito asenne synnyttävät luottamuksen. Tuotteen pitää olla kunnossa, että se voidaan myydä rehellisellä työllä. Jos halutaan menestyä, on koko ajan mietittävä, mitä meillä on sellaista, jota asiakas haluaa, mutta muut eivät tarjoa.
Brändi-iltaan osallistui yli sata asiasta kiinnostunutta. Mukana oli myös opiskelijoita Valkeakosken Ammattiopistosta.
