Suomessa kaikki lait säätävän eduskunnan on otettava käyttöön lapsivaikutusarviointi. Tätä vaatii puhemies Paula Risikko (kok), joka suojelee perjantaina 28. syyskuuta vietettävää kansallista Vauvan päivää.
Risikko on huolissaan jo seitsemän vuotta jatkuneesta syntyvyyden laskusta, mikä heikentää olennaisesti yhteiskuntamme huoltosuhdetta. Puhemies korostaa, että valtion kaikkien toimijoiden on panostettava lapsi- ja perheystävällisen Suomen rakentamiseen.
Oma vauva vei onnen kukkuloille
Paula Risikko sanoo muistavansa aina päivän, jolloin hänen ja Heikki-puolison perheeseen tuli Aino-tytär. Pariskunta kipusi onnen kukkulalle. Risikko kertoo lapsen tuovan elämäänsä sisältöä, iloa ja onnea.
Eduskunnan puhemies toimii tämänvuotisen kansallisen Vauvan päivän suojelijana. Juhlapäivän järjestämisestä vastaa Vauva Suomi, joka haastaa kaikki tahot mukaan merkkipäivän viettoon.
Nyt toista kertaa pidettävää Vauvan päivää varjostavat tiedot, joiden mukaan syntyvyys on laskenut Suomessa peräjälkeen jo seitsemän vuoden ajan, eikä suuntaukselle näy loppua. Viime vuonna maassamme syntyi vain 50 139 vauvaa, mikä on liki viisi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016.
Lisäksi synkkiä pilviä nostattaa luonnollisen väestönlisäyksen negatiivinen kierre. Viime vuonna maassamme tuli 3100 vainajaa enemmän kuin syntyneitä lapsia. Kehitys on johtanut yhteiskuntamme huoltosuhteen vinoutumiseen.
Akaassa ensiparkaisun päästi viime vuonna 134 lapsukaista, kun piikkivuonna 2012 haikara vieraili 209 kodissa.
Luvut yllättävät
Paula Risikko on yllättynyt seitsemän viime vuoden pienentyvistä syntyvyysluvuista, jotka ovat tippuneet 60 980:sta peräti 50 139:een. Puhemiehen mukaan Suomessa on oltava huolissaan niin laskevasta syntyvyydestä, veronmaksajien vähenemisestä kuin huoltosuhteen vinoutumisesta.
– Tuntuvasti pienenevä syntyvyys haastaa koko yhteiskuntamme. Vauvojen väheneminen koskettaa niin paikallista tasoa eli kuntia kuin maakuntia ja koko valtiota. Meidän on kansakuntana muistutettava ihmisiä siitä, että hyvinvointiyhteiskuntamme tarjoaa vakaan ja turvallisen ympäristön niin lapsille kuin vanhemmillekin. Olemme lapsi- ja perheystävällinen maa. Sellaisena meidän on se pidettäväkin ja siihen suuntaan koko ajan kehitettävä, Risikko korostaa.
Puhemiehen mielestä syntyvyyden nostaminen on koko kansakunnan yhteinen haaste.
– Jokainen perhe ja vanhempi tietenkin itse päättää lasten hankinnasta, mutta meidän päättäjien on luotava Suomesta entistä lapsi- ja perheystävällisempi, hän painottaa.
Risikon mukaan nykymaailmassa ei ole laisinkaan itsestään selvää, että ihmiset pitäisivät olosuhteita otollisina lapsien hankkimiselle ja vanhempana olemiselle. Maamme väestönkasvu on perustunut viime vuodet maahanmuuttoon.
– Suomi toki tarvitsee myös työperäistä maahanmuuttoa, Risikko toteaa.
Kannustusta ja tekoja
Suomalaisessa yhteiskunnassa on Paula Risikon mukaan paljon asioita, joita ihmiset saattavat pitää syynä lastenteon lykkäämiselle tai jopa väliin jättämiselle. Yleisin syy on taloudellinen epävarmuus tai työpaikan menettämisen pelko.
Puhemies katsoo, että valtiovallan on lähetettävä kansalaisille selkeä viesti siitä, ettei lapsentekoa tarvitse pelätä yhteiskunnassamme.
– Tarvitsemme vakuuttavia konkreettisia tekoja, jotka luovat turvallisuutta tulevaisuudesta ja kannustavat ihmisiä lapsentekoon, hän lisää.
Risikon mielestä lapsiperheystävällisten signaalien on tultava politiikan kaikilta osa-alueilta, ei vain lapsi- ja perhepolitiikan saralta.
– Minusta perheiden on voitava luottaa kaikkina aikoina siihen, että yhteiskunta tarjoaa tarvittaessa luotettavan tukiverkoston. Etenkin nykyään, kun työelämän luonne on tyystin muuttunut, kansalaiset on kyettävä vakuuttumaan siitä, ettei heitä jätetä yksin oman onnensa nojaan missään tilanteessa, hän sanoo.
Risikko muistuttaa, että yhä useampi ihminen on tätä nykyä pätkätöissä. Vakituisen työpaikan saaminen ei ole itsestäänselvyys.
– Meidän on otettava talous- ja työllisyyspolitiikassamme nykyistä voimakkaammin huomioon syntyvyyden turvaaminen ja vanhemmuuden tukeminen. Tämä on tärkeä tulevaisuudenaskel, hän painottaa.
Konkreettisena tekona on Risikon mukaan kiirehdittävä muun muassa perhevapaajärjestelmän kehittämistä nykyistä joustavammaksi.
– Systeemin on taivuttava tosiasiaan, että meillä on paljon erilaisia perheitä ja heillä erilaisia elämäntilanteita. Yksi tai kaksi mallia ei kerta kaikkiaan riitä. Meidän on luotava todellisuus, jossa äidit ja isät pystyvät sovittamaan kivuttomasti opiskelun, työn ja perheen asiat järkeväksi kokonaisuudeksi.
Tulevaisuudessa perheiden arkea haastavat nykyistä enemmän aikuiskoulutus- ja jatko-opiskelutarpeet.
– Elinaikaisesta oppimisesta on tullut työllistymisen tae. Harva ihminen on enää yhdessä ja samassa ammatissa koko työuransa ajan.
Risikon mielestä perhevapaajärjestelmä jos mikä on saatava valinnanvapauden piiriin. Hän pitää perhevapaajärjestelmän uudistamista kiireellisenä ja välttämättömänä asiana.
– Se on seuraavan hallituksen tehtävä. Palvelut on osattava suunnata tarkoituksenmukaisesti. Istuva hallitus on jo nostanut kissan pöydälle. Huhtikuisten eduskuntavaalien jälkeen koottavan hallituksen urakka on laittaa asia kuntoon, puhemies aikatauluttaa.
Perheystävälliset yritykset pärjäävät
Paula Risikko korostaa, ettei lapsiperheiden elämää tehdä hyväksi vain lakeja säätämällä.
– Esimerkiksi lapsiperheiden tarpeet tunnistava ja huomioon ottava työnantaja on voittaja tulevaisuuden Suomessa, puhemies uskoo.
– Perhettä rakentavat työikäiset ihmiset valitsevat työpaikat, joiden perhearvot ovat kunnossa. Työpaikan lapsiperheystävällisyydestä muodostuu suorastaan vetovoimatekijä. Tämän piirteen merkitys vain korostuu entisestään tulevaisuudessa, kun osaavasta työvoimasta on krooninen pula, Risikko sanoo.
Risikon mielestä työorientoituneen vanhemman ei tarvitse tuntea syyllisyyttä siitä, että hän on voimakkaasti läsnä perheensä arjessa.
– Työ ei vie kaikkia voimavaroja, vaan perhekin on vahvassa asemassa ruuhkavuosien aikana.
Risikko toivoo, että työpaikoissa kasvaa vahva ymmärrys myös sellaisia työntekijöitä kohtaan, jotka ovat omaishoitajia. Hänestä on väärin, että omaistaan hoitava joutuu ottamaan sairauslomaa esimerkiksi läheisensä saattohoidon ajaksi.
– Tällaiset ja vastaavat tilanteet on pystyttävä järjestämään esimerkiksi hoivavapaan ja sairausvakuutuksen korvausten avulla.
Paula Risikon mukaan voimakkaasti kaupungistuvassa maassamme nuoret lapsiperheet tarvitsevat apua myös siksi, koska mummot ja vaarit sekä muut sukulaiset voivat asua satojen kilometrien päässä. Perinteiset turvaverkostot eivät ole itsestäänselvyyksiä.
– Tavallisen arjen sujuminen on se juttu, joka synnyttää turvallisuuden tunnetta.
”Nyt on lavauksen aika”
Sukupuolivaikutusten arviointi on jo arkea suomalaisessa yhteiskunnassa, mutta Paula Risikon mielestä se ei riitä.
– Tarvitsemme suvauksen lisäksi lavausta, Risikko vaatii.
Hänen mukaansa lapsivaikutusarviointi on saatava luontevaksi ja automaattiseksi käytännöksi myös eduskunnassa. Sama koskee kuntia sekä mahdollisia maakuntia.
– Lakien kirjoittajilla ja niistä päättävillä kansanedustajilla on oltava vastaisuudessa sisään kirjoitettu avu, jolla he läpivalaisevat lait lapsen maailmasta käsin. Tarvitsemme yhteiskuntamme kaikille päätöksentekotasoille lapsivaikutusarvioinnin, puhemies odottaa.
Vararehtorina, kuntapäättäjänä, kansanedustajana, peruspalveluministerinä, sosiaali- ja terveysministerinä, liikenne- ja kuntaministerinä, sisäministerinä sekä puhemiehenä toiminut Risikko sanoo oppineensa tarkastelemaan jokaista eteensä tulevaa asiaa mahdollisimman monelta kantilta.
–Kolikolla on vähintään viisi puolta. Asioita fundeeratessa huomaa, ettei ihminen ensi-istumalla hoksaa kaikkea merkityksellistä.
Risikko vetoaa Suomen 311 kuntaan, jotta nekin ottaisivat lapsivaikutusarvioinnin aktiiviseen käyttöön. Jo nyt kunnat tekevät hyvää työtä, kun niillä on esimerkiksi vuoropäivähoitokoteja sekä aamu- ja iltapäiväkerhoja.
– Kunnat voisivat tarkastella esimerkiksi tulo- ja menoarvioitaan lapsivaikutusnäkökulmasta, hän ehdottaa.
Risikko muistaa maakuntamatkaltaan tapauksen, jossa eräässä kunnassa havahduttiin mielenkiintoisen asian äärelle, kun päätöksiä tarkasteltiin lapsivaikutusarvioinnin kera. Kunnassa ajateltiin myönteisesti, että siellä on satsattu vahvasti lasten ja nuorten liikuntapaikkoihin. Syvällinen perehtyminen asiaan osoitti, että kunta on satsannut tuntuvasti enemmän poikien harrastusmahdollisuuksiin kuin tyttöjen. Eron huomaaminen johti tilanteen korjaamiseen.
”Meissä kaikissa on pieni lapsi”
Lastensuojeluilmoitusten ja kiireellisten sijoitusten määrä on kasvanut maassamme vuosi vuodelta. Paula Risikko uskoo, että ihmisillä on nykyään matalampi kynnys puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin.
– Jokaisessa epäkohtatilanteessa tärkeintä on riittävän aikainen ongelmaan puuttuminen. Meidän on jatkossa satsattava nykyistä enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan, puhemies pohtii.
Hän pitää vanhemmuutta vaativana ja vakavana tehtävänä.
– On luonnollista, että elämä heittelee meitä. Ikävätkin puolet kuuluvat asiaan. Vaikeina aikoina on muistettava, että ketään ei jätetä yksin. Meidän on luotava sellainen yhteinen ilmapiiri, joka kannustaa vanhempia hakemaan apua ajoissa, kun he huomaavat, ettei elämä ole turvallisilla raiteilla. Jos asiat ovat edenneet liian pitkälle, vanhemmat eivät edes jaksa lähteä liikkeelle.
Eduskunnan puhemies on sitä mieltä, että meillä jokaisella on myös taito katsella maailmaa lapsen silmin.
– Meissä kaikissa on sisällämme pieni lapsi.
