Omakotitalo ei ole enää itsestäänselvyys suomalaisen ykkösasumismuotona. Ihmiset jättävät hyvästit niin hulppeille neliö- kuin suurille huonemäärille. Yhä useamman kansalaisen suosikki on kerrostalokoti.
Uutta on se, että yksiö täyttää monen asujan haaveet ja vaatimukset pesäpaikasta. Talonrakennusteollisuus ry:n Sisä-Suomen ja Pohjanmaan alueiden tamperelainen aluepäällikkö Jari Lehtonen sanoo nykyihmisten arvostavan eritoten asumisen turvallisuutta ja 24/7 toimivaa elinympäristöä.
Aluepäällikkö Lehtonen silmäilee Tampereen keskustassa rakenteilla olevia raitiotietä, monitoimiareenaa, hotellia, kerrostaloja sekä lukuisia saneeraus- että täydennyskohteita. Hänen mukaansa moni ajattelee Pirkanmaan pääkaupungin elävän historiallisen suurta rakennusbuumia. Tämä ei ole kuitenkaan totta. Kun tämänhetkistä rakentamisen määrää mitataan kuutioissa, niin totuus paljastuu. Lähimenneisyydessä on ollut voimakkaamman rakentamisen jaksoja.
– Kaikki käynnissä olevat hankkeet kuitenkin vahvistavat niin Tampereen kaupunkiseudun kuin koko Pirkanmaan myönteistä tulevaisuuden kuvaa. Työmaat virittävät ihmisten mielissä vakaan ajatuksen eteenpäin suuntaavasta seudusta. Vahva positiivinen asenne puolestaan ruokkii kaikkea kehitystä ympäri laajaa maakuntaa, Lehtonen korostaa.
Hänen mukaansa kiivaat rantatunnelin vastustajatkin ovat jo kääntäneet kelkkansa, kun he ovat havainneet suurhankkeen poistamat pullonkaulat.
– Kaikki liikennehankkeet vauhdittavat Pirkanmaan kehitystä. Esimerkiksi Tampereen ja Helsingin välille suunnitellun kolmannen raiteen toteutuminen voimistaa niin asumisen kuin elinkeinoelämän edellytyksiä. Lisäksi ratayhteyksiä on parannettava Tampereelta Jyväskylään, Poriin ja Turkuun.
Tampere kasvaa vauhdikkaasti myös laita-alueillaan.
– Esimerkiksi Vuores, Tesoma ja Lentävänniemi saavat täysin uudet ilmeet. Kehyskunnat tiivistävät roimasti keskustojaan. Muun muassa Kangasala, Lempäälä ja Ylöjärvi ovat esitelleet julkisuudessa mahtipontisia suunnitelmiaan ja tavoitteitaan.
”Verkottujat ovat voittajia”
Jari Lehtonen on työnsä ansiosta todellisella näköalapaikalla. Talonrakennusteollisuus ry:n aluepäällikkö paiskii hommia kuuden maakunnan, kahdenkymmenenviiden seutukunnan ja runsaan sadan kunnan laajuisella reviirillä.
– Yleinen trendi on sellainen, että ihmiset haluavat asettua vireisiin keskuksiin. Keskustat ovat vahvasti in, hän kuvailee.
Kunnissa on ymmärretty, ettei yksikään paikkakunta selviydy yksin.
– Verkottujat ovat voittajia. Olennaista ei ole se, montako kilometriä jostakin paikasta on vetovoimaiseen keskukseen vaan se, miten nopeasti kyseinen välimatka taittuu. Tästä johtuen muun muassa lähijunayhteyksien pikainen rakentaminen Tampereelta Nokialle, Lempäälään, Akaaseen ja Orivedelle on viisasta. Toimivat kulkuyhteydet merkitsevät paljon.
Lehtonen katsoo pitkälle tulevaisuuteen herätellen kansalaisia mahdolliseen seuraavaan isoon rakenteelliseen muutoksen.
– Kun pienten maakuntien keskuskaupungit ovat vetäneet väen suojiinsa, miten käy sitten, kun ympäröivä alue on tyhjä? Alkavatko nämä keskukset hiipua, kun ihmiset lähtevät isojen, kehittyvien maakuntien ytimiin? hän kysyy.
Hyvinvointi merkitsee paljon
Jari Lehtosen mukaan ihmiset arvostavat koko ajan enemmän hyvinvointia vahvistavia tekijöitä.
– Esimerkiksi rakenteilla oleva Kansi-Areena on merkittävä hyvinvoinnin lähde niin maakunnallisesti kuin valtakunnallisestikin. Toimivat juna-, lento- ja autoyhteydet turvaavat massatapahtumapaikan vetovoiman. Suuri yleisö saapuu nauttimaan niin urheilusta kuin taiteesta, hän sanoo.
Hyvinvoinnin kärkitekijöitä ovat myös työpaikat.
– Missä ne ovat? Tulevaisuudessa varmasti enemmän elinvoimaisissa keskuksissa, Lehtonen kysyy, vastaa ja jatkaa.
– Palvelut ovat hyvinvoinnin keskeisiä luojia. Ihmiset arvostavat lähipalveluja. Palvelujen määrä ja laatu määräytyy käyttäjien määrästä, Lehtonen muistuttaa.
Hän kehuu Pirkanmaan uutta maakuntakaavaa taitavasti suunnitelluksi ja tulevaisuutta tukevaksi.
– Maakuntakaava on nimenomaan mahdollistava, ei poissulkeva. Meillä on oltava näkymä vuosikymmenien päähän. Meidän on osattava kysyä, mitkä ihmisten tarpeet ovat esimerkiksi vuonna 2040 tai vielä tuonnempana.
On myös muistettava, etteivät kaikki ideat toteudu.
– Ei niiden tarvitsekaan nähdä päivänvaloa. Elinpiirin onnistuneen rakentamisen kannalta merkityksellisintä on aktiivinen keskustelu.
Rakentamismäärien peruskuvio pysyy voimassa
Kaava siinä, mitä rakennetaan, on Jari Lehtosen mukaan aina hyvin samansisältöinen.
– Rakentamisesta puolet on asuntotuotantoa ja puolet liike- ja toimistorakentamista sekä teollisuus- ja varastorakentamista. Tämän jaottelun sisällä suhde menee vastaavasti niin, että puolet on uudisrakentamista ja puolet korjausrakentamista, Jari Lehtonen avaa.
Yksiöitä on hänen mielestään rakennettu liian vähän.
– Miksi pitäisit ruokasalia tyhjänä? Jari Lehtonen kysyy.
Lehtosen mukaan yksiöbuumissa ei ole kysymys köyhyydestä eikä nuukuudesta.
– Meidän on hyväksyttävä, että ihmisten asumisvaatimukset muuttuvat. Moni viihtyy hyvin yksiössä. Moni arvostaa kotinsa tehokkuutta ja toiminnallisuutta, hän sanoo.
Lehtosen mielestä rakentajat eivät kerta kaikkiaan ole osanneet rakentaa ja tarjota yksiöitä, mutta nyt rakentajat vastaavat kysyntään.
– Esimerkiksi tamperelaisista talouksista peräti 81 prosenttia on yhden tai kahden ihmisen kattilakuntia. Kaukana ovat vuodet, jolloin maahamme nousi runsaat 15 000 uutta omakotitaloa. Nyt rakentamisvauhti on noin 7 000–8 000 omakotitaloa per vuosi.
Myös rivitalokotien rakentamisvauhti on varsin vähäinen.
– Luvut kertovat koko totuuden. Tänä vuonna Pirkanmaalla valmistuu noin 650 omakotitaloa. Rivitalokoteja valmistuu noin 450. Kerrostalokoteja tehdään peräti 3 500 kappaletta.
