Anna Harlamov–Elo kertoo olleensa aiemmin puutarhakasvien suhteen ihan pihalla. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana tieto on karttunut netistä lukemalla, näyttelyitä kiertämällä ja ennen kaikkea oman kokemuksen kautta. Anna Harlamov-Elon ja Mauri Elon puutarha Pätsiniemessä on kokonaisuus, jossa yhdistyvät luonto ja ihmisen käden jälki.
– Kokeilen, tutkin tarkasti, pidän päiväkirjaa ja mietin, mikä onnistui ja mikä epäonnistui. Siltikään kasvit eivät kasva niin kuin minä haluaisin, vaan ne kasvavat niin kuin kasvavat. Sillä on pärjättävä, Anna nauraa.
Anna muistelee, kuinka hän yritti suojella upeaa sammalmätästä kiinnittämällä sen paikalleen hiuspinneillä, mutta harakat heittelivät ravintoa etsiessään mättään tupsu kerrallaan menemään. Myös kivinen maasto aiheuttaa omat haasteensa.
– Pienenkin kuopan tekeminen vaatii sen, että ensin on kaivettava kottikärryllinen kiviä, Anna sanoo.
Takapihalla solisee puro
Kun Annan ja Maurin talo valmistui Pätsiniemeen vuonna 1999, Anna alkoi haaveilla japanilaisesta puutarhasta, jossa olisi valkoisesta hiekkaa ja vähän kasvillisuutta. Ensin noin 1 250 neliömetrin tontille valmistui kuitenkin valettuihin perustuksiin pystytetty aita.
– Ajattelin, että se ei kyllä kuulu mitenkään japanilaiseen puutarhaan, mutta en raskinut kieltääkään, kun Mauri ehdotti aidan rakentamista. Niin me teimme ensin aidan, Anna muistelee.
Anna ja Mauri ovat suunnitelleet ja toteuttaneet puutarhansa itse. Pariskunta on halunnut säilyttää tontillaan alkuperäistä kangasmaastoa puolukoineen ja mustikoineen ja yhdistää siihen rakennettua pihaa.
Takapihan rinteeseen on toteutettu puro, joka laskee lampeen. Puolitoista metriä syvässä lammessa on 17 kuutiometriä vettä, jota pumpataan puhdistuksen kautta takaisin ylös puroon. Vesi vaihdetaan kerran vuodessa, ja vanha vesi otetaan talteen kasteluvedeksi.
Sammakkojen kutupaikka
Lammessa kasvaa istutettuja erivärisiä lumpeita. Aiemmin siinä asusteli myös koikarppeja, mutta niistä jouduttiin luopumaan, kun keväisin jäiden sulamisen myötä altaaseen päätyneet havunneulaset tekivät vedestä kaloille liian hapanta.
– Ihmeellistä kyllä kaloihin ehti kiintyä. Kun meni lammen rannalle, ne tulivat välittömästi katsomaan, olisiko mahdollisesti ruoka-aika, Mauri kertoo.
Lampi on myös kyyhkysten pesupaikka ja keväisin sammakoiden kutupaikka. Pariskunnan toy-villakoiraa Ninniä vesi ei sen sijaan houkuttele yhtään.
Siporex-talon ympärillä on paljon Maurin rakentamaa kivettyä pihaa. Leikattavaa nurmikkoa ei ole lainkaan.
– Mutta silti pihan ylläpitoon menee huomattavasti enemmän aikaa, koska kaikki on nypittävä käsin, Anna huomauttaa.
Koettavaa ympäri vuoden
Tontilla menestyvät hyvin rantalaukkaneilikka, jättipoimulehti, tuijat, ahomansikka, seppelvarpu ja erilaiset katajat. Anna nimittää alhaalta päin leikkaamiaan katajia kuppikatajiksi. Myös seppelvarpujen tuuheus on saatu aikaan leikkaamalla niitä 4–5 kertaa kesässä. Puutarhan päävärit ovat valkoinen, pinkki ja limenvihreä.
Anna ja Mauri ovat toteuttaneet puutarhansa ajatuksella, että koettavaa ja katsottavaa on ympäri vuoden. Silti syksyn värit ovat yllättäneet runsaudellaan. Pariskunnan mukaan kotipihan väriloisto päihittää parhaimmillaan Lapin ruskan.
Ihan pihalla -sarjassa esitellään paikallisia pihoja ja puutarhoja. Sarja päättyy tältä kesältä. Ensi kesää varten juttuvinkkejä pihasarjaan voi lähettää osoitteeseen toimitus@akaanseutu.fi.
