Shodokan aikido on harmoniaa ja koordinoituja liikkeitä

Juha-Matti Ahola (vas.) Paul Bonettin käsittelyssä.

Toijalan Hämeentiellä sijaitsevan Gracie Barra Akaan ja TNS-Judon yhteisen harjoitussalin takaovesta kuului viime keskiviikkona äänekäs mätke. Metelin takana olivat akaalainen Juha-Matti Ahola, jolla on shodokan aikidossa toisen asteen musta vyö ja Englannin Brightonista Aholan sparrauskaveriksi saapunut Paul Bonett, jolla on lajissa kuudennen asteen musta vyö.

Juha-Matti Ahola on Suomen ainoa shodokan-tyylisuunnan aikido-opettaja. Hänellä on ollut tapana kutsua maailmalta itseään parempia lajin osaajia kouluttamaan sekä itseään että oppilaitaan. Näissä merkeissä myös Bonett on Suomessa, sillä Aholan sparraamisen lisäksi hän opettaa tällä viikolla Tampereella järjestettävässä Shodokan aikido intensive weekissä ja viikon huipentavalla leirillä lauantaina Kangasalla.

Paul Bonettilla on takanaan noin 40 vuotta aikidon treenausta, mutta mestarina mies ei itseään pidä.

– Opetan shodokan aikidoa, mutta olen silti vasta oppilas. Osaan jo aika paljon, mutta opittavaa riittää vielä vaikka kuinka. Tullakseni mestariksi, minun pitää harjoitella vielä kymmenen tai kaksikymmentä vuotta, Bonett toteaa.

Bonett on johtanut omaa harjoitussaliaan Brightonissa vuodesta 1998. Mies on Suomen ja Englannin lisäksi opettanut aikidoa myös Espanjassa ja Irlannissa. Lisäksi hän on Aholan tapaan opiskellut lajia Japanissa.

Paul Bonett (vas.) saapui Juha-Matti Aholan sparrauskaveriksi Englannin Brightonista.

Voimaa ei vastusteta, sitä myötäillään

Bonettin harrastus sai alkunsa hänen työskennellessään kirjakauppiaana 1970-luvulla. Kaupan valikoimiin kuului taistelulajeja käsittelevää kirjallisuutta, jota Bonett ei kuitenkaan lukenut.

– Minulla oli jo tuolloin musta vyö karatessa, mutta eräs kaupan asiakas ehdotti minulle, että minun pitäisi kokeilla aikidoa. Pian sen jälkeen vaimoni innostui lajista ja sai minutkin innostumaan, Bonett kertoo.

Aikidossa Bonettia kiehtoo mahdollisuus kehittää taitoa ilman suurta fyysistä voimaa tai lihaksia.

– Täytyy olla rauhallinen, opiskella lajia ja oppia asioita. Aikidossa on kyse harmoniasta ja koordinoiduista liikkeistä, ei niinkään voiman vastustamisesta vaan sen myötäilystä. Monet sanovat, että aikido näyttää tanssilta. Tosiasiassa aikido on tehokasta ja se voi olla myös vaarallista, jos sen harjoittaja ei osaa kontrolloida tekemisiään, Bonett sanoo.

Bonett kertoo joutuneensa käyttämään aikidoa muutaman kerran tosielämän tilanteessa.

Paul Bonettilla (vas.) on shodokan aikidossa kuudennen asteen musta vyö. Juha-Matti Aholalla on toisen asteen.

– Se todella toimii. Aikidoa ei ole mukava käyttää sellaisissa tilanteissa, mutta se on tehokasta. Tärkeintä oli se, että pystyin pitämään hyökkääjän aloillaan häntä satuttamatta. Hän ei myöskään päässyt satuttamaan itseään tai muita, Bonett toteaa.

Aholan mukaan aikidosta on hyötyä myös jokapäiväisessä elämässä.

– Esimerkiksi työpaikan kehityskeskustelussa joku voi sanoa pahasti. Sanomisen annetaan mennä ohi eikä anneta sen häiritä. Sitä kautta on mahdollista oppia hyväksymään muita ihmisiä, Ahola kuvailee.

Ennen sparrauksen alkua vastustajat kumartavat toisilleen.