Heinäkuussa espanjantautiin menehtyneen kunnanlääkäri Kalle Palkosen seuraajaksi valittiin hänen sijaisenaan toiminut Kaarlo Oskar Railo, josta energisenä ja taitavana tuli kunnassa pidetty mies. Railo toimi lääkärinä Akaan ohella myös Vesilahdessa ja Saarioispuolessa.
Akaan kunnalliskokous päätti kokouksessaan 12.8. äänin 104 – 46 ostaa Laaksolan talon hintaan 44 000 markkaa. Laaksolaan sijoitettiin lastenkoti, joka aloitti toimintansa 1919. Akaassa orpoja lapsia oli sodan päättyessä 148. Valtaosa heistä oli sodassa punaisten puolella taistelleiden vanhempien lapsia. Olot Laaksolassa olivat vaatimattomat. Sotaorvon hoito maksoi kuitenkin kunnalle 80 markkaa kuukaudessa.
Tampereen Sanomissa 29.8. haettiin Laaksolaan perustettavaan lastenkotiin johtajatarta. Palkan lisäksi hakijalle tarjottiin asunto, valo, lämpö ja ruoka.
Laaksolan lisäksi kunta perusti 1920 lastenkodin Viialan Nypynniemeen. Toijalan yhteiskoulun rehtori V.I. Suvanto kampanjoi Toijalan Sanomissa voimakkaasti lastenkotia vastaan. Suvanto kannatti kotihoitoa, missä lapset oppisivat kodin askareet
”Tätä ei opita laitoksissa, missä kaikki on valmista ja mallikelpoista ilman, että kasvatti on pannut tikkua ristiin sen saavuttamiseksi.”
Uusia opettajia kouluille
Opettajiksi haluavia tuntui 100 vuotta sitten riittävän. Viialan kansakoulun opettajiksi haki kaiken kaikkiaan 123 henkilöä (39 mies- ja 84 naisopettajaa). Valituiksi tulivat J.E. Jartti Kangasalta ja Hilja Waltawaara Hausjärveltä.
Toijalan yhteiskoulun ruotsin- ja saksankielen opettajaksi valittiiin filosofian kandidaatti Naimi Simelius Oulun läänin Pyhäjärveltä.
Opettajatar J. Roos etsi lehti-ilmoituksella ”kahta siiwoa, rehellistä ja kaikinpuolin kunnollista nuorempaa palvelutyttöä.”
VPK ja aseman siisteys lehtien palstoilla
Toijalan vapaapalokunnan tila huolestutti jälleen. Elokuun 3. päivän lehdessä kirjoittaja totesi, että vaikka palokunnalla on kalustohuone ja palokalustoa, niille ei tarvittaessa löydy käyttäjiä. Kirjoituksessa sanotaan, ettei vapaaehtoisia ole senkään vertaa, että voitaisiin edes pitää harjoituksia.
”Jos Toijalassa nykyisin syttyisi waikeampi tulipalo, niin se woisi koitua kylällemme hywin tuhoisaksi, sillä tunnettuahan on, ettei meillä ole tällä haawaa entisestä wapaaehtoisesta palokunnasta muuta kuin muisto jäljellä.”
Toijalan aseman seudun siivottomuuskin puhutti jo sata vuotta sitten. Tuolloin valitti nimimerkki Matkustaja aseman seutua pidettävän hevoslaitumena ja sinne kertyneen muutenkin alueelle kuulumatonta törkyä.
Suomen armeijan wakinainen hewossairaala toimi Kottilan navetassa, jossa ennen sotaa oli hoidettu venäläisen sotaväen sairastuneita hevosia. Hevossairaalan tilapäinen hoitaja oli vuodesta 1912 Akaan ja Sääksmäen yhteisenä eläinlääkärinä toiminut Gösta Kronhoilm.
Kauppaa tehtiin rahapulassa
Ihmisillä oli edelleen pulaa rahasta ja lehdissä kaupattiin vaikka mitä heinistä ja kotieläimistä vaatteisiin.
Kunnan omistamilta Köyvärin mailta saatu heinä- ja viljasato myytiin ja niistä kertyi kohtalainen summa – lähes 40 000 markkaa.
Entisellä Raukon huvilalla oli kaupan jalkineita, pukuja, hattuja ja lakkeja.
Kunnalääkäri Palkosen jäämistöä – muun muassa erittäin hyvä huonekalusto, polkupyörä, kylpyamme ja vaatteita – myytiin huutokaupalla.
Huutokauppoja pidettiin paljon, ja tilat tai niiden osat vaihtoivat omistajia.
Wikström hermostui syytöksiin
Seurat ja yhdistykset järjestivät kuntalaisille runsaasti juhlia ja iltamia elokuussa.
Samana iltana – elokuun 18. päivänä – saattoi valita lähteekö Sotkian VPK:n iltamiin työväenuhdistyksen talolle vaiko Riisikkalan Vähä-Raukon taloon, missä oli Riisikkalan suojeluskunnan iltamat.
Viikkoa myöhemmin rientoja tarjosivat Viialan VPK talollaan ja Vauhti Toijalassa entisellä työväentalolla. Vauhdin iltamissa ilmoitettiin olevan muun muassa lausuntaa, laulua ja J.V.Hellbergin puhe.
Pekkaa pahempi ei ollut Sääksmäen Suojeluskunta, joka samana iltana järjesti iltamat Saarioispuolen Seuratalolla.
Visavuoressa asunut ja siellä taidettaan tehnyt kuvanveistäjä Emil Wickström muutti syksyllä 1918 Helsinkiin katkeroiduttuaan siitä, että häntä oli syytetty salapunakaartilaisuudesta, koska hän oli ottanut yhden punakaartilaisen vartioimaan teoksiaan ilkivallalta. Samana vuonna hän perusti yhdessä Gösta Serlachiuksen ja Paavo Tynellin kanssa Oy Taito Ab – valaisintehtaan.
