Pirkanmaan 23 kunnasta syntyy yksi iso kaupunki: Suur-Tampere. Sen väkiluku ylittää miljoonan asukkaan rajan. Alue säilyttää vahvan valmistavan teollisuuden. Älykkäät koneet ovat arkea. Uusi Tampereen yliopisto on 30 parhaan eurooppalaisen korkeakoulun joukossa ja koko maailmassa sadan parhaan kastissa. Ajatukset kuuluvat Tampereen kauppakamarin toimitusjohtajalle Antti Eskeliselle, jonka mukaan nykyinen kaupunkiseutu ja maakunta harppaavat aimo askeleen kasvutiellä parinkymmenen vuoden kuluessa.
Toimitusjohtaja Antti Eskelinen laskee, että hänellä on edessäpäin 12 mielenkiintoista työvuotta.
Jo satavuotias Tampereen kauppakamari on tällä hetkellä runsaan 2 000 yritys- ja yhteisöjäsenen organisaatio, joka kehittää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä Pirkanmaalla. Eskelinen uskoo jäsenmäärän kipuavan 3 500:een vuoteen 2030 mennessä.
Kauppakamaripomo on vakuuttunut siitä, että koko maailma muuttuu rajusti miesmuistin aikana.
– Pirkanmaa on yksi kunta. Tämä visio toteutuu kahden seuraavan vuosikymmenen aikana, Eskelinen näkee.
Kaupunkiseudun ja maakunnan vetovoima houkuttavat asukkaita niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Suur-Tampere on miljoonakerhossa.
Ihmisillä on mielekästä työtä, kun yritykset pysyvät tiukasti kehityksen kelkassa.
– Meidät tunnetaan edelleen vahvasta valmistavasta teollisuudesta ja älykkäistä koneista, Eskelinen näkee.
Hänen mukaansa Tampere on aidolla kansainvälistymisen tiellä.
– Parinkymmenen vuoden sisällä Tampere-Pirkkalan lentoasema on osa Helsinki-Vantaan lentoasemaa. Täällä saavutetaan viiden miljoonan matkustajan tavoite, toimitusjohtaja ennustaa.
Kansainvälistyminen konkretisoituu Tampereen yliopiston laadussa, arvostuksessa ja vetovoimassa.
– Uusi Tampereen yliopisto on Euroopan TOP 30 -listalla ja koko maailmassa sadan huippukorkeakoulun joukossa, Eskelinen innostuu.
Vahvuudet on tunnistettava
Antti Eskelinen toivottaa elinvoimakunnat tervetulleiksi.
Toimitusjohtaja kehottaa jokaista pirkanmaalaista kuntaa voimistamaan omien vahvuuksien etsimistä ja tunnistamista.
Kauppakamarivaikuttajan mielestä pirkanmaalaisten on oltava myös rohkeita ja aktiivisia – heittäytyjiä.
Hän neuvoo vilkaisemaan historian takapeiliin ja oivaltamaan, miksi Manse lähti omalle kiitoradalleen 1960-70-lukujen taitteessa hyvin samalla lähtöviivalla olleista kaupungeista Kemistä, Kotkasta, Oulusta, Porista ja Tampereesta, Manse lähti omalle kiitoradalleen.
– Kaikki viisi olivat hyvin samankaltaisia perinteisiä teollisuuskaupunkeja, mutta Tampere teki pesäeron. Vastaus löytyy muun muassa siitä, että Tampere oivalsi korkeakouluun, yliopistoon sekä toisen asteen koulutukseen satsaamisen merkityksen, Eskelinen korostaa.
– Lisäksi Tampere ei halunnut käpertyä omien rajojensa vangiksi. Kaupunki halusi määrätietoisesti kytkeytyä pääkaupunkiseutuun ja avata yhteyksiä ulkomaille. Tahtotila toteutui, kun Tampereen ja Helsingin välille rakennettiin moottoritie, joka toi mukanaan nopean yhteyden. Samoin kehitettiin raideyhteyttä ja lentoliikennettä.
Antti Eskelisen mukaan niin Tampere kuin koko Pirkanmaa saavat tarvitsemaansa lisäpotkua uusien liikenneyhteyksien rakentamisesta.
– Tämän vuoksi valtakunnalliselle kasvukäytävälle Tampereen ja Helsingin väliin on saatava kolmas raide. Tampere-Pirkkala lentoasemaa on kehitettävä ja uusia lentoreittejä avattava eri puolille maailmaa, hän konkretisoi.
Kauppakamarissa odotetaan erittäin paljon hiljan synnytetyltä Tampere3-korkeakouluyhteistyöltä, koska tieteen rajakohdissa syntyy uutta. Monialainen yliopisto tarjoaa hedelmällisen alustan innovaatioille. Maailman parhaat professorit ja tutkijat haluavat työskennellä täällä.
– Meillä on korkeatasoiset palvelut ja viihtyisyyttä vahvistavat ympäristötekijät. Nämä kaikki yhdessä takaavat vetovoiman, jonka turvin kehitymme ja kasvamme, Eskelinen toteaa.
Yritykset kaiken perustana
– Yritystoiminnan merkitys niin paikalliselle, alueelliselle kuin valtakunnalliselle taloudelle on ymmärrettävä kirkkaasti, Antti Eskelinen painottaa.
Hänen mukaansa kaikkialla vaikuttamisessa ja päätöksenteossa on huolehdittava siitä, että yritykset säilyttävät kilpailukykynsä.
– Verotus, lait, säännöt ja osaamispolitiikka on pidettävä kunnossa, toimitusjohtaja listaa.
Eskelinen nostaa esille myös jokaisen kansalaisen oman yksilövastuun.
– Hyvinvointiyhteiskunnan tukiverkoston on tuettava esimerkiksi työttömäksi jääneen koulutusta ja uudelle uralle pääsyä. Myös asuinpaikkaa on uskallettava tarvittaessa vaihtaa.
Suomi pienoiskoossa
Satavuotias Tampereen kauppakamari on kuin pienoiskuva koko Suomesta.
Antti Eskelisen mukaan kauppakamarin jäsenkanta on täydellinen leikkaus pirkanmaalaisesta elinkeinoelämästä.
– Jäsenistömme kattaa 50 prosenttia reviirimme yrityksien liikevaihdosta ja henkilöstöstä, hän tarkentaa.
Eskelisen mielestä tosiasia on, että koko Pirkanmaa ei voi kulkea kehityksen kärjessä. Maakunnassa on niin kehittyviä kuin kuihtuvia alueita.
Toimitusjohtajan mukaan kamari on erittäin aktiivinen jäsenistöönsä päin. Se kyselee paljon, tekee ahkerasti selvityksiä ja kerää kattavasti tietoja.
– Saamaamme informaatiota käytämme muun muassa erilaisissa kannanotoissa.
Kauppakamari tekee vuosittain vaikuttamissuunnitelman, johon valittuja asioita viedään määrätietoisesti eteenpäin. Malliesimerkkejä ovat kolmosraiteen, kolmostien ja uuden yliopiston eteenpäin vieminen.
Uudistukset toteutuvat
Maakunta- ja sote-uudistus ei ole hengen ja elämän kysymys Tampereen kauppakamarissa.
Antti Eskelisen mielestä historiallisten remonttien toteuttaminen tarjoaa tervetulleen uuden mahdollisuuden koko yhteiskunnan kehittämiseen.
– Tarvitsemme muutosta, hän kuittaa.
– Uskon, että maamme nykyisen hallituksen ajama maakunta- ja sote-hanke menee läpi. Kauppakamariryhmähän on linjannut puoltavansa maakunta- ja sote-uudistusta ja siihen kuuluvaa valinnanvapautta. Maakuntaveroon suhtaudumme kielteisesti.