Ansiokkaan kuntapoliittisen uran Toijalassa tehnyt kunnallisneuvos Toivo Seppänen kuoli 94-vuotiaana 6.4.2018. Viikkoa myöhemmin menehtyi hänen elämänkumppaninsa Marjatta Seppänen. Pari ehti olla avioliitossa yli 70 vuotta. Heillä oli kaksi lasta, Lea ja Jorma.
Toivo Seppänen syntyi Revonlahdella lähellä Raahea. Perhe muutti Akaaseen Toivon ollessa 13-vuotias.
Jatkosotaan Seppänen kutsuttiin 18-vuotiaana 1942. Hän toimi niin sanotun Sinisen prikaatin konepistoolimiehenä muun muassa Karhumäessä, Sallassa ja Kannaksella.
Toivo Seppänen työskenteli ensin lämmittäjänä Chymoksella ja siirtyi lämmittäjäksi Tapetti Oy:n Hultin vanhalle tehtaalle. Hän toimi 37-vuotisella tapettitehdasuransa pääosan työnjohtajana. Aiemmin pääluottamusmiehenäkin toiminutta Seppästä pidettiin jämptinä ja reiluna työnjohtajana.
Suomen sosialidemokraattiseen puolueeseen Toivo Seppänen liittyi heti sodan jälkeen. Hänelle myönnettiin sekä SDP:n kultainen ansiomerkki että Rafael Paasio -mitali. Toijalan työväenyhdistyksen johtokuntaan hän kuului 22 vuotta. Seppänen ei halunnut koskaan yhdistyksen puheenjohtajaksi, hän oli uuttera jäsenasioiden hoitaja. ”Joskus haukuttiin toisiamme, mutta ne jutut pysyivät seinien sisäpuolella”, on Seppänen todennut johtokunnan toiminnasta.
Toivo Seppäsen kunnallispoliittinen ura alkoi urheilulautakunnan jäsenyydellä, vuosien saatossa hänelle annettiin yhä vastuullisempia tehtäviä. Valtuustoon Seppänen valittiin ensimmäisen kerran vuonna 1969, puheenjohtajana hän toimi 12 vuotta. Kunnallisneuvoksen arvonimen hän sai vuonna 1987. Luottamustehtävien hoito oli käytännössä Seppäselle lähes toinen työ. Hän hoiti tehtävää vastuuntuntoisesti tietojaan ja taitojaan kehittäen. ”Kyllä Topi hoitaa” oli usein käytetty lausahdus. Kunnallisvaaleissa Seppänen oli monesti Toijalan ääniharava.
Toijala kehittyi – Seppänen monessa mukana
Toivo Seppänen oli Toijalan kunnalliselämässä vahva yhteistyön rakentaja ja päätöksentekijä, voimakkaimmin hän vaikutti 1970- ja 1980-luvuilla Toijalan teollistuessa ja palvelujen kehittyessä. Tässä joitakin poimintoja asioista, joissa Seppäsen vaikutus oli erityisen merkittävää:
Kaupungin tuki teollisuudelle liittyi pitkälti toimintaedellytysten parantamiseen. Kaupunki hankki maata teollisuustontteja varten, vuokra-asuntoja rakennettiin muun muassa Rautalaan, myöhemmin myös Lentilään ja Hietastentielle. Satamatien kunnostamiseen saatiin rahaa liikenneministerin vierailtua Toijalassa.
Toijalan kaupunki oli mukana joidenkin teollisuusyritysten investointi- ja rahoitusjärjestelyissä ja takasi lainoja. Kaupunki osallistui muun muassa Craftwoodin ja Rautaruukin laajennusinvestointeihin. Parneuleelle kaupunki rakennutti teollisuushallin. Kaupunki neuvotteli yritysten kanssa tekemiinsä sopimuksiin yleensä työllistämisvelvoitteen. 1980-luvun alussa Toijala voitti kilpailun Posti- ja lennätinlaitoksen päävaraston uudisrakennushankkeesta.
Toijalan uusi kirjasto valmistui vuonna 1982 ja terveyskeskus pari vuotta myöhemmin. Kirjasto rakennettiin omalla rahalla ilman valtionapua. Terveyskeskuksen rakentamisen hyvänä puolestapuhujana toimi hämeenlinnalainen kansanedustaja, Topin tytär Lea Savolainen. Hän auttoi monissa asioissa syntymäkuntaansa Toijalaa. Lea Savolainen toimi SDP:n kansanedustajana 16 vuotta.
Toivo Seppänen oli pitkään mukana Toijalan seudun vanhainkotiyhdistyksen hallituksessa, puheenjohtajana hän toimi 24 vuotta. 1970-luvun puolivälissä Havulinnan viereen rakennettiin vanhusten vuokrarivitalot. Pengertien pienkerrostalo valmistui vuonna 1983, vuotta myöhemmin Toijalan kaupunki ja Havulinna tekivät sopimuksen vanhusten laitoshoidon palveluiden tuottamisesta.
Toivo Seppänen ymmärsi yhteistyön merkityksen, hän arvosti kaikkia puolueita ja ryhmiä. Hän nauttikin luottamusta yli puoluerajojen. Luottamusta hän hankki ottamalla omalta osaltaan vastuun asioiden viemisestä eteenpäin. Aina asiat eivät menneet Seppäsen tahdon mukaan. ”Joskus pitää vain niellä vaikkei tekisi mieli niin nielaistakaan” oli yksi Topin toteamuksista.
Toivo Seppänen tunsi hyvin sotaveteraanien keskuudessa vallitsevat mielialat ja heidän tarpeensa. Luottamushenkilönä hän suhtautui hyvin myönteisesti veteraanien järjestötoimintaan, kuntoutukseen ja terveydenhoitoon. Seppänen oli perustamassa Toijalan ja ympäristön sotaveteraaneja. Myöhemmin hän liittyi myös Rintamamiehiin.
Vapaa-aikanaan Seppänen piti kunnostaan hyvää huolta. Nuoruudessaan hän harrasti Toijalan Valppaassa hiihtoa ja painia.
Toivo Seppänen oli ihmisenä vaatimaton ja helposti lähestyttävä, sodan kokeneena hän oli isänmaallinen ja kantoi eritystä huolta veteraanien ja heidän perheidensä elämänlaadusta. Hän oli sosiaalinen ja huolehti aatteensa mukaisesti myös heikompiosaisista. Kunnallismiehenä Seppänen oli ahkera ja piti kaikki ryhmät mukana päätöksenteossa. Hän oli yrittäjämyönteinen ja pyrki turvaamaan monin tavoin toijalalaisten yritysten ja yrittäjien pysymisen paikkakunnalla. Perhe oli hänelle läheinen.
Toivo Seppäsen elämäntyö herättää hänet tunteneissa suurta kunnioitusta. Otamme osaa omaisten suruun.
Risto Nieminen
Kirjoittaja on Toijalan Työväenyhdistyksen aktiivi
