Sata-Häme soi -tapahtuman vetäjä: ”On uskallettava tarjota uutta ja rohkeaa ohjelmaa”

Uusi toiminnanjohtaja Márta Schmidt on ottanut sydämenasiakseen jo 46. kertaa pidettävän Sata-Häme Soin kehittämisen. Hänen mukaansa Ikaalisissa on tulevaisuudessakin kiinnostava ja houkuttava musiikkijuhla, kun sen sisällössä on niin kotimaista kuin kansainvälistä antia. Lisäksi tarjolla on oltava kokeilevaa, uutta ja rohkeaa höystämässä perinteistä ja turvallista sisältöä.
Uusi toiminnanjohtaja Márta Schmidt on ottanut sydämenasiakseen jo 46. kertaa pidettävän Sata-Häme Soin kehittämisen. Hänen mukaansa Ikaalisissa on tulevaisuudessakin kiinnostava ja houkuttava musiikkijuhla, kun sen sisällössä on niin kotimaista kuin kansainvälistä antia. Lisäksi tarjolla on oltava kokeilevaa, uutta ja rohkeaa höystämässä perinteistä ja turvallista sisältöä.
Pirkanmaan vanhimpiin kesätapahtumiin lukeutuva Sata-Häme Soi kutsuu heinäkuun alkupuolella värikkään musiikin ystäviä Ikaalisiin jo 46. kerran. Festivaalin uusi toiminnanjohtaja Márta Schmidt on tuonut perinteikkään musiikkijuhlan antiin kotikonsertit. Hänen mukaansa järjestäjien on kannettava vastuu festarin elinvoimasta. Uutta ja rohkeaa on tarjottava sopiva kattaus tutun ja turvallisen vastapainoksi.

Sata-Häme Soi on saanut puikkoihinsa todellisen musiikkifestivaalien ammattilaisen. Toiminnanjohtaja Márta Schmidtillä on vankka tausta niin musiikin tekemisestä kuin festivaalien järjestämisestä.

Ennen Ikaalisiin siirtymistään Schmidt toimi vanhaan musiikkiin erikoistuneen  BRQ Vantaa Festivaalin toiminnanjohtajana. Hän on ollut myös Kuhmon Kamarimusiikkijuhlilla Seppo Kimasen assistenttina.

Nyt hän pistää tuulemaan harmonikkamusiikistaan kuu­lulla Sata-Häme Soi -festivaalilla.

”Rakastan tekemistä”

Márta Schmidt rakastaa haasteita, ja hän haluaa laittaa alulle uutta.

– Tehtäväni onkin vääntää Sata-Häme Soi uudenlaiseen kuosiin, hän tiivistää.

– Ikaalinen musiikkijuhlineen kiehtoo minua suuresti. Nautin tekemisestä. Etsin uusia ratkaisuja, jotta festivaali kehittyy ja voi hyvin, toiminnanjohtaja lupaa.

Schmidtin mukaan tapahtumasta vastaavilla ihmisillä on oltava kansainvälistä tuntumaa siitä, mitä musiikin maailmassa todella tapahtuu. Sisältövastaavien on aistittava kulloinkin vallitsevat trendit.

– On oivallettava, mihin suuntaan musiikkimaailma kulkee.

Schmidt neuvoo lähestymään haasteita ja ongelmia myönteisyyden kautta.

– Kulloisetkin asiat on nähtävä ja otettava mahdollisuuksina eikä uhkina, hän teroittaa.

Julkishallinnolle kiitoksia

Unkarilaislähtöinen Márta Schmidt suoritti ensimmäisenä eurooppalaisena Pennsylvanian yliopiston ja National Arts Strategies -koulutusjärjestön taiteen strategisen johtamisen koulutuksen. Hänellä on poikkeuksellisen laaja kansainvälinen yhteistyöverkosto.

Jo 31 vuotta Suomessa asunut Schmidt on toiminut länsimaiden taidemusiikin, kamarimusiikin, oopperan historian sekä säveltapailun opettajana Helsingin yliopistossa. Hän on tehnyt Rondo Classicille radio-ohjelmia ja levyjä.

Schmidt arvostaa Suomea kulttuurimaana ja -kansakuntana.

– Esimerkiksi valtiovalta on erittäin kiitettävästi mukana eri kulttuurimuotojen tukemisessa. Yhteiskunta avustaa monia kulttuurilaitoksia ja -tapahtumia merkittävästi. Täällä kulttuurielämällä on tärkeä osa koko hyvinvointiyhteiskunnan toiminnassa, hän kiittää.

Schmidtin mukaan suomalaista julkishallintoa ei voi parjata kulttuurikielteisyydestä.

– Täällä on vahva yhdessä tekemisen traditio, hän kehuu.

Tapahtumien merkitys kasvaa

Suomi on festivaalien luvattu maa. Kansainvälistä festarimaailmaa tunteva Márta Schmidt on vakuuttunut siitä, että erilaisten kulttuuritapahtumien merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa.

– Paikkakunnat, joilla suurjuhlia järjestetään, ammentavat menestystä ja arvostusta näistä tapahtumista, hän tietää.

Schmidtin mukaan kaupungistuminen haastaa ihmisten viihtyisyyden.

– Erilaiset festarit vahvistavat niin ihmisten yhteisöllisyyttä kuin kotoisuuttakin.

”Ei vain sarja konsertteja”

– Sata-Häme Soi ei ole vain sarja erilaisia konsertteja, Márta Schmidt herättelee.

Toiminnanjohtaja muistuttaa kokonaisuuteen kuuluvan paljon tekijöitä ja palvelujen tuottajia bensakauppiaista ravitsemusliikkeiden pitäjiin.

– Vaikka festivaalin keskiössä on harmonikka, tapahtumaa ei saa supistaa vain yhden kohderyhmän tilaisuudeksi. Ohjelma on rakennettava monipuoliseksi, ja tarjonnan on puhuteltava erilaisia ihmisiä ja yleisöjä. Olemme onnistuneet sisällössä, kun kävijät oivaltavat: ”Tällaistakin voi olla!”.

Hänen mukaansa satakuntalaisessa toimintaympäristössä on ammennettava oppeja maailman megatrendeistä.

– Meidän on luotava ja tehtävä uusia sisältöjä. Työskentelykulttuurimme on oltava uudistusmielinen, rohkea ja kiehtova. Täällä on tilaa ja tilaus uudistumiselle, toiminnanjohtaja hehkuu.

Hänen mielestään ikaalilaisfestivaali on vahvan yhteisöllisyyden ilmentymä. Henki syntyy sitoutuneiden talkoolaisten ja muiden vapaaehtoisten rakentavasta, tiiviistä ja usein täyspäiväisestä yhteistyöstä.

– Festivaali tarvitsee yleisönsä. Kävijöiden houkuttelemiseksi on tehtävä koko ajan työtä.

Schmidt painottaa, että musiikkijuhlan tulevaisuus tehdään tänään. Hänen mukaansa järjestäjien on opittava katsomaan vuosikymmenien päähän. Juuri nyt on tehtävä kestävää työtä vuosien 2030-2050 hyväksi.

Koteihin konsertoimaan

– Jos ihmiset eivät tule festivaalin tapahtumiin, on sisältöä vietävä koteihin, Márta Schmidt tempaisee.

Toiminnanjohtaja iloitsee uudistuksesta, jolla tämänkesäisen Sata-Häme Soi -juhlan antiin on saatu kiintoisat koti­konsertit.

– Intiimi kotikonsertti on mieletön juttu. Maailman­kuulut soittajat musisoivat paikallisten ihmisten olohuoneissa! Keskiviikkona 4. heinäkuuta on peräti 15 koti­konserttia, Schmidt puhkuu intoa.

– Uskon, että eri puolille Ikaalisia levittäytyvä tapahtuma palauttaa ihmisten huulille hymyn.

Schmidt sanoo, että jokainen koti on otollinen konsertin tyyssija. Paikkana voi olla esimerkiksi opiskelijakämppä.