Jumbo liikkui ensimmäistä kertaa omin voimin 44 vuoteen

Veturimuseota yhdessä Akaan kaupungin kanssa ylläpitävän Museoveturiseura ry:n aktiivijäsenet saivat päätökseen yhden etapin suururakassaan, kun museon kokoelmiin kuuluva tamperelaisvalmisteinen väliraskas tavarajunaveturi Tv1 nro 933 ”Jumbo” vuodelta 1938 liikkui Toijalan vanhan veturitallin raiteistolla ensimmäiset sadat metrinsä omilla höyrykoneillaan tiistai-iltapäivänä 3.9. Kyseessä oli ensimmäinen veturin omin voimin taittama matka yli 44 vuoteen.

Vuosien urakka

Yksityisomistuksessa ja Museoveturiseuran hallinnassa oleva höyryveturi on alusta saakka kuulunut Veturimuseomuseon kokoelmiin. Museotoiminnan alkusysäys 1970-luvun lopussa oli se, kun Museoveturiseura sijoitti kaksi VR:ltä hankittua höyryveturia, Tv1 ”Jumbon” ja Vr2 ”Tankin” tuolloin jo vähäiselle käytölle jääneeseen Toijalan veturitalliin. Kahdesta höyryveturista alkanut yksityisluonteinen kokoelma laajeni julkiseksi museoksi kaupungin ja seuran välisen yhteistyön ja ennen kaikkea päättyneenä kesänä edesmenneen loimaalaisen Olavi Kilpiön väsymättömän toiminnan tuloksena.

Höyryveturin käyttökuntoon saattaminen on museotoiminnan alusta saakka siintänyt museon ylläpitäjien haaveena. Museoveturiseuran jäsenet ovat kunnostaneet veturia vuosien saatossa milloin tiheämmin, milloin harvemmin. Käyttökuntoon johtaneista toimenpiteistä ovat vastanneet erityisesti seuran pitkäaikaiset aktiivit JuhaPekka Viitanen Jokioisilta ja Simo Tuominen Toijalasta.

Nyt tehdyistä ensimmäisistä testeistä huolimatta varsinainen liikennöintikunto edellyttää museoveturiseuralaisilta vielä paljon työtä. Tähän saakka saadut osoitukset talkootyön tuloksista ovat kuitenkin sangen rohkaisevia.

Ainutlaatuinen veturiyksilö kiinnosti harrastajia

Tv1-veturisarja, tuolloin vielä vanhalla sarjamerkillä K3, suunniteltiin 1900-luvun alussa, kun tavarajunien painot olivat nousseet liian raskaiksi silloisille veturityypeille. Rautateidemme suurimpana ja vahvimpana vetäjänä se sai jo varhain kutsumanimen ”Jumbo”. Vetureita valmistettiin vuosina 1917–1944 kaikkiaan 142 kappaletta, ja osa niistä palveli VR:ää vuoteen 1975 saakka. Sisällissodan aikana kolme tällaisen veturin vetämää junaa lähetettiin noutamaan viljaa Venäjältä vain yhden palatessa raskaalta matkalta takaisin. Vielä toisen maailmansodan aikana ”Jumbot” vastasivat lähes yksinään maamme raskaimman tavaraliikenteen vetämisestä, mutta sen jälkeen ne siirrettiin ensin uusien Tr1- eli ”Risto”-höyryveturien ja sittemmin dieselveturien tieltä toisarvoisiin tehtäviin.

Veturimuseon Tv1 nro 933 on yksi neljästä säilyneestä sarjassaan. Se on tätä nykyä ilmeisesti maailman suurin käyttökuntoinen halkopolttoinen höyryveturi.

Jo pelkkää veturin koekäyttöä seuraamaan saapui monikymmenpäinen joukko rautatiehistoriasta kiinnostuneita pääkaupunkiseutua ja Itä-Suomea myöten. Tieto tapahtumasta oli kulkenut lähinnä sosiaalisessa mediassa. Veturimuseo ei ollut katsonut mahdolliseksi tiedottaa tapahtumasta etukäteen sen enempää, koska arkipäivänä Museoveturiseuran talkootyöresurssit eivät olisi riittäneet yleisötapahtuman järjestämiseen.

Jos veturi saadaan kaikkien varusteidensa puolesta liikennöintikelpoiseen kuntoon ja tarvittavat viranomaisluvat hankituksi, Viitanen, Tuominen ja muut museoveturiseuralaiset pitävät hyvin mahdollisena, että ”Jumbo” höyryää jonakin päivänä museoyleisön iloksi.

 

Höyry kulkee kattilasta höyrykoneiden sylintereihin, kuten pitää. Simo Tuominen tarkkailee tilannetta lämmittäjän puoleiselta ovelta.
Höyry kulkee kattilasta höyrykoneiden sylintereihin, kuten pitää. Simo Tuominen tarkkailee tilannetta lämmittäjän puoleiselta ovelta.
"Jumbo" liikkeellä omin voimin ensimmäistä kertaa 44 vuoteen. Vanha niin sanottu itänen tallitie, nykyisin puskimeen päättyvä pussiraide, on turvallinen testirata.
”Jumbo” liikkeellä omin voimin ensimmäistä kertaa 44 vuoteen. Vanha niin sanottu itänen tallitie, nykyisin puskimeen päättyvä pussiraide, on turvallinen testirata.