Syksyn ensi koleus on iskenyt, vaikka muuten on ollut hienoa. Linnut ovat havainneet muuttoajat jo pitkään. Arktisia lintuja on pysähtynyt taas Nahkialanjärvelle. Siellä hanhet pyrstö pystyssä tonkivat matalasta pohjasta syötävää. Keväällä ihailin, kun tuhannet hanhet muuttivat pohjoiseen mökkimme yli. Pesi niitä Saimaallakin. Kanadanhanhien pesue purjehti heinäkuun lopulla rantaamme. Oli mustikka-aika parhaimmillaan. Rannassamme on mustikoita veteen saakka. Nämä isot lintumöhkäleet taapersivat sinne aterialle. Pitihän ne ajaa pois, kun rupesivat sotkemaan paikkoja ulosteillaan. Uusia terasseja ja käytäviä oli juuri rakennettu. No yöllä nämä olivat tulleet uudelleen syömään ruohoa. Olivat kakkineet joka neliölle ja terasseille mustikkapaskoja. Ne kun eivät tahdo lähteä millään pois, edes harjaamalla. Yhtenä elokuun aamuna ylösnoustessa havainnoin 12 isokoskeloa laiturin nokassa. Kun ne aamutoimimiestä pelästyivät, sain harjata 12 kasaa laiturilta. Muuten nuo kalastajat ovat hauskoja. Joutsenilla oli kolme poikasta. Ne uivat jo isoina vanhempiensa välissä. Upeita ovat linnut, kun pääsee läheltä katsomaan.
Sorsia olen tavannut samoilta mustikka-apajilta. Häipyivät jonnekin, kun metsästyskausi alkoi. Ei ole enää metsästyskorttia eikä lupia. Kun pikkulinnut ovat hiljentyneet ja häipyneet, voi vain seurata tiaisia korkeuksissa ja vilkuilla vikkelää punarintaa. Tikkoja ja palokärkiä riittää kopistelemassa. Isohko haukka koppasi rannassamme sorsaan kiinni lennosta. Eihän siitä saalista tullut, mutta takuulla sorsa pelästyi. Sai kyytiä.
Ongella on saanut kunnon ahvenia tietyistä paikoista. Tuttavat saavat aika ajoin muikkuja, jotka savustettuina ovat mainioita. Hyvät aromit, kun panee mukaan, tulee kivan värisiä ja hyvän makuisia syötäviä. Kuulemma sitä hauen limaa pitää varoa, ettei se osu fileisiin. Jauhettuna isostakin hauesta saa makoisaa. Maustaa pitää. Vetävät nuottaa aika ajoin siinä lähellä. Joskus tulee paljon, joskus ei juuri mitään. Riippuu sekin tuulista. Kuore haisee kuoreelta. On sitä oppinut sorvat ja säynävät erottamaan. Suolattuna säyne on aika käypänen kala. Rapuja on päässyt syömään ja pyydyksiä kokemaan. Koviahan nuo täpläravut ovat lapsuuden jokirapuihin verrattuna. Maku on yhtä hyvä. Aikaa vievää hommaa se on kekkereiden valmistelu.
Kanttarelleja on tänä kesänä saanut yli tarpeen. Pihassa saavat kasvaa rauhassa. Torvisieniä ja tatteja on tullut. Jälkimmäisiä on hyvin täällä Toijalassakin. Mustikat on jo kerätty. Piirakkamarjat on saanut pihasta. Puolukoista on jo puuro tehty ja vähän on jo pakkasessa. Syys- lokakuussa on kunnon marjastuksen aika ja karpaloiden etsintä.
Hiiriä ja myyriä on runsaasti. Lepakko jäi tulisijan ja pellin väliin. Ihmettelimme kolinaa. Kun aioin laittaa tulen takkaan hätistelläkseni mahdolliset elukat, sain luukut avatessani lepakon lähes silmilleni. Oli toiminut nuohoojana.
Minuun ei ole toistaiseksi punkki tarttunut, mutta rouvasta olen saanut niitä nyppiä. Minä se enemmän metsässä rymyän, mutta lienee vereni huonompaa. Miehet kuulemma haisevat hielle, ettei se houkuttele noita ikäviä taudinkantajia. No hirvikärpänen ei valitse.
Tontti on vesottu. Paljon nuo puut ja pensaat vuodessa kasvavat. Muistoihin on jäänyt valkolehdokin tuoksu juhannusyönä.
Pauli Ihamäki
Kirjoittaja on entinen Akaan kaupunginjohtaja ja nykyinen eläkeläinen.
