17-vuotias Jessica Sakala pyörittelee tottuneesti rattia, kun hän peruuttaa traktorimönkijää Toijalan yhteiskoulun parkkipaikalla, kääntyy Kurisjärventielle ja lähtee ajamaan kohti Toijalan keskustaa.
Jessicalla on ollut traktorimönkijä pari vuotta. Neljäkymmentä kilometriä tunnissa kulkevan kulkupelin ajamiseen vaadittavan T- eli traktorikortin Jessica hankki heti 15-vuotiaana. Kortin sai suorittamalla teoriakokeen. Kortti oikeuttaa ajamaan myös moottorikelkkaa.
– Kuljen mönkkärillä pääasiassa koulumatkaa, käyn harrastuksissa ja välillä käytän äitiä sillä kaupassa, Jessica kertoo.
Kirkkokankaalla Toijalassa asuva Jessica on ensimmäisellä luokalla Akaan lukiossa. Pianotunneilla hän käy Arvo Ylpön koululla.
– Kylmäkoskea pidemmällä en ole käynyt mönkkärillä. Ysitielle en hirveän usein lähtisi ajamaan, koska neljänkymmenen kilometrin tuntinopeus on pieni riski. Kaikki autoilijat eivät huomioi välimatkaa, kun mönkkäri ajaa hitaammin. Siitä voi tulla peräänajo, Jessica toteaa.
Paikka myös kaverille
Jessicalla on ehtinyt olla jo kaksi traktorimönkijää, jotka molemmat hankittiin uutena. Ensimmäinen oli yksipaikkainen, jossa oli tuulilasi ja katto, mutta ei ovia. Nykyinen, reilu vuosi sitten hankittu, on kaksipaikkainen ja hytillinen.
Turvakaarilla varustettu menopeli on automaattivaihteinen ja neliveto. Kesällä mönkijän voi riisua avomalliksi. Varusteineen se maksoi vajaat 20 000 euroa.
– Halusimme vaihtaa yksipaikkaisen vähän isompaan. Nyt voin kuljettaa myös kavereita, kun siinä on kaksi paikkaa. Se on myös vähän tehokkaampi, 570-kuutioinen, Jessica sanoo.
Jessica tekee traktorimönkijällä myös pihatöitä. Eteen voi kiinnittää auran ja taakse peräkärryn.
– Teen sillä kotona lumitöitä ja aurailen myös naapureiden pihoja. Kesäisin olen hakenut peräkärryllä multaa puutarhalta.
Opettaja omasta takaa
Liikennesäännöt Jessicalle on opettanut isä Ismo Sakala, joka toimii liikenneopettajana Puolustusvoimissa.
– Liikennesääntöjä olen opetellut pienestä pitäen. Kun olemme olleet lomareissussa tai muuten liikenteessä, isä on kysellyt liikennemerkkejä, ja miten jossain risteyksessä kuuluu kääntyä, Jessica kertoo.
Jessica ei ole kohdannut liikenteessä hankalia tilanteita, mutta hän on pannut merkille, että takana tulevilla autoilla on tapana ajaa hyvin lähellä ja nopeudet nousevat helposti Toijalan keskustan ulkopuolella.
– Kun kylältä lähtee vähänkään poispäin esimerkiksi Kirkkokankaan suuntaan päin, nopeus kasvaa, vaikka oltaisiin vielä neljänkympin alueella.
Jessicalla on myös kevytmoottoripyöräkortti ja rippilahjaksi saatu kevari, jolla hän ajaa kesällä. Ajokortin hän aikoo ajaa heti, kun se on mahdollista.
Liikenneopettajan mukaan nuorilla kuljettajilla on opittavaa turvallisuudessa
Jessican liikenneopettajana työskentelevä isä Ismo Sakala opettaa Puolustusvoimissa 18–21-vuotiaita varusmiehiä.
– Nuoret kuljettajat ovat ihan omaksuvia ja oppivaisia. Heitä, jotka saavat jatko-opetusta Puolustusvoimissa, motivoi kun ajokortin saa siviiliin, Sakala toteaa.
Sakalan mukaan eniten nuorilla kuljettajilla on opittavaa turvallisuuteen liittyvissä asioissa.
– Olkoon se sitten turvaväli tai tilannenopeus – niissä tulee nuorilla ongelmia, jos ne arvioidaan väärin.
Liikenneopettajan mukaan nuorten kuljettajien kannattaa kiinnittää huomioita myös ajoneuvon ja hallintalaitteiden tuntemukseen, ennakointiin ja muun liikenteen huomioimiseen.
