PISA-tutkimus tehdään kolmen vuoden välein 9. luokan oppilaille aineittain luetun ymmärtämisessä, matematiikassa, luonnontieteissä ja ongelmien ratkaisussa. Suomi on ollut jatkuvasti jokaisessa tutkimuksessa näissä oppimistulosten mittauksissa kärjessä. Selvityksen tekee OECD, ja osallistuvia maita on useita kymmeniä.
Vuoden 2003 testeissä suomalaisoppilaat sijoittuivat neljästä vertailtavasta aineesta kahdessa 1. sijalle ja kahdessa 2. sijalle. Yhteispistein Suomi oli ensimmäisellä sijalla. Myös vuoden 2006 luonnontieteisiin painottuneessa tutkimuksessa Suomi sijoittui ensimmäiseksi. Vuoden 2009 teisteissä Suomi sijoittui lukemisessa ja matematiikassa toiseksi Etelä-Korean jälkeen ja matematiikassa ensimmäiseksi. Yhteispisteiltään Suomi sijoittui ensimmäiseksi.
Matematiikka on ollut tuloksiltaan yllättävä oppiaine. Yleensä on ajateltu, että juuri matematiikassa olemme muita jäljessä. Eräänä vuonna matematiikassa Suomen heikoimman 10 prosentin tulos oli jopa parempi kuin OECD-maiden keskiarvo. Suomalaisten oppilaiden asenne omaan opiskeluun ja matematiikan arvostukseen ei eroa muista maista.
PISA-menestyksemme syiksi on esitetty muun muassa seuraavia suomalaiseen koulun liittyviä piirteitä.
Peruskoulu järjestelmänä. Peruskoulu on samanlainen ympäri Suomea Hangosta Ivaloon. Valtakunnallinen opetussuunnitelma, joka uudistuu kymmenen vuoden välein. Koulujen rahoitus on periaatteessa sama. Tämän hetken tilanne luonnollisesti arveluttaa.
Hyvin koulutetut, osaavat opettajat. Edelleen on erityisen vaikeaa päästä yliopistoon opiskelemaan opettajaksi. Opettajien osaaminen ja motivoituminen on korkealla tasolla. Yleensä oppilaat ja vanhemmat arvostavat opettajaa. Opettajan itsenäisyys työnteossa on laajaa. Meillä luotetaan opettajan ammattitaitoon. Painopiste on oppimisessa.
Kuntien ja koulujen autonomia. Aikoinaan niin pelättyjä tarkastajia ei enää ole. Jo kahden vuosikymmenen ajan kunnat ja koulut ovat hyvin pitkälle voineet päättää itse asioistaan. On luotettu valtakunnallisesti yhtenäiseen ja kuntakohtaisesti sovellettuun opetussuunnitelmaan, kuntien ja koulujen vastuuntuntoon sekä korkeatasoiseen opettajakuntaan. Tulokset puhuvat puolestaan.
Koulutuksen arvostus. Suomalainen yhteiskunta suhtautuu koulutukseen myönteisesti. Tämä perinne on vanha. Korkeatasoinen koulutus katsotaan luonnonvaraksi. Suomalaisesta koulutuksesta on tullut vientiartikkeli. Maailmalla Suomi tunnetaan jopa parhaiten koulutuksen tasosta.
Muutakin lähes erilaista tai merkittävää on. Maksuton kouluruokailu on täysin poikkeuksellista. Oppituntien vähäisyys verrattuna muihin maihin herättää kummeksuntaa.
Tulokset ovat siis olleet hyviä. Myös Akaan koulut ovat olleet mukana PISAn satunnaisotoksissa. Tulokset ovat olleet täysin suomalaisen linjan mukaisia. Uusia vuoden 2012 tuloksia odotetaan tänä syksynä. Olemmekohan enää kärjessä? Kouluissa on ongelmia, oppilaat käyttäytyvät huonosti, vanhemmat eivät arvosta, opettajat stressaantuvat, home jyllää – jotain pitäisi tehdä. Nykyisinä säästöjen ja leikkausten aikoina tarvittaisiin edelleen rahaa turvaamaan saavuttamamme tulokset.
