Kaukana ovat ne ajat, jolloin koululla esillä oleva taide tarkoitti koulun rehtorien muotokuvia rehtorin kansliassa, jossa niitä saivat tiirailla rehtorin puhutteluun päässeet oppilaat. Lukuvuoden alkaessa tiistaina Toijalan yhteiskoululla ja Akaan lukiossa julkistettiin teokset Eero Yli-Vakkurilta ja Jesse Sipolalta, Pekka Ruuskalta sekä Reija Kykkänen-Riskumäeltä, ja ne ovat kaikkien koulun käyttäjien ihailtavana.
Koulun pääportaikossa paljastettiin moniosainen tilateos Seli-seli seppele, joka koostuu vanhasta opetuskalustosta sekä entisten rehtoreiden muotokuvista. Teoksen nimi viittaa seppelöimiseen eleeseen eli ylioppilaslakin painamiseen päähän. Taiteilija Eero Yli-Vakkurin ja seppä Jesse Sipolan yhteistyössä tehdyn teoksen näyttävin yhdistelmä on J.V. Snellmanin kipsirintakuvan pohjalta kehitelty betoninen kukkaruukku, johon on istutettu rahapuu. Kukkaruukku-Snellmanin on valmistanut uudenlaiseen lujabetoniin erikoistunut helsinkiläinen taiteilija Topi Äikäs. Betoni-Snellman puolestaan on kopio Johannes Takasen vuonna 1885 valauttamasta pronssisesta rintakuvasta, joka on esillä Kuopiossa. Rintakuvan kipsikopioita ostettiin aikanaan varakkaisiin porvariskoteihin ja virastoihin.
– Koulun kipsi-Snellman oli joutua koulun remontin yhteydessä jätelavalle, koulun kuvataideopettaja Reija Kykkänen-Riskumäki kertoo.
Eero Yli-Vakkuri kertoo rahapuun kasteluvuorojen jakaantuvan koulun taideoppilaiden sekä koulun huoltohenkilökunnan kesken.
Teoskokonaisuus asettuu symmetrisesti portaikon kolmelle seinälle, ja isompien kuvien päälle asetetut pienemmät kuvat ovat kuin ajatuskuplia.
– Rahapuu tuokoon onnea Akaalle, Eero Yli-Vakkuri toivotti esitellessään teosta median edustajille tiistaiaamuna.
Kaksi Akaata
Koulun perustaja, opettaja Ilta Ylppö-Ojansuu, nimettiin koulun ”johtajattareksi” vuonna 1906, sillä rehtori-nimitys oli varattu vain miehille. Johtajattaren muotokuva on osa Seli-seli seppelettä, ja kerrosta alempana Ilta Ylppö-Joensuu on taitelija Pekka Ruuskan käsissä muuttunut afrikkalaiseksi naiseksi, jonka kuva koristaa peilikirkkaan alumiinin pintaa.
– Maailmassa on kaksi Akaa-nimistä kuntaa, joista toinen on Ghanassa. Hiottu alumiini liittyy Akaaseen, koska täällä on paljon metallialan yrityksiä, ja Ghanassa on paljon metallinjalostusta.
Teoksessa Afrikkaan linkittää myös naishahmon kaulaan kaiverrettu Afrikan-tähti – tuttu timanttikuvio samannimisestä pelistä.
– Koska työ on varsin esteettinen, tuo timanttikuvio työhön rosoa. Afrikan-tähti on kiva peli, mutta sitä pidetään nykyään myös jossain määrin rasistisena pelinä, Pekka Ruuska valottaa.
Myös Akaan Seudun arkistoista löytyneet Toijalan Seudun vanhat painolaatat ovat osa Ruuskan teoskokonaisuutta.
– Toijalan Seutu on kuvannut aikanaan paljon moottoriajoneuvojen kolaresta, räjähdyksiä ja tulipaloja. Näistä samoista aiheista uutisoidaan nyt Ghanan Akaassa, Ruuska vertaa.
Pekka Ruuskan mukaan koulun tärkein tehtävä on lisätä tiedon määrää ja tietoisuutta. Tätä symbolisoi naishahmon otsaan maalattu punainen kuvio. Ilta Ylppö-Joensuu vieressä seinälle on ripustettu myös YK:n lahjoittama kuva koulun entisestä oppilaasta, rauhanneuvottelija ja valtioneuvos Harri Holkerista. Kuvassa Holkeri kohtaa YK:n päämajassa muun muassa YK:n pääsihteerinä toimineen Kofi Annanin.
Kuusamosta Toijalaan
Akaan lukion 2A-luokan oppilaat Vera Jaakko, Juuli Suomalainen ja Jesse Viljanen seurasivat ensimmäisenä koulupäivänään Pekka Ruuskan teoksen esittelyä.
– En ymmärrä taiteesta mitään, mutta en voi kuin ihailla sellaisia ihmisiä, joilla raksuttaa noin paljon, Vera Jaakko totesi.
Viikko sitten Kuusamosta Toijalaan muuttanut puolestaan Jesse Viljanen myönsi saaneensa ensimmäisenä Akaan-koulupäivänään melkoisen katsauksen koulun historiaan.
– Teokset ovat vähän erilaista, mihin ole tottunut. Olen nähnyt enemmän maalauksia, ja itse harrastan piirtämistä. Ehkä itsekin aloitan taas piirtämisen, tyttöystävänsä kanssa Toijalassa asuva nuorimies innostuu.
Sarviksen muovilautaset seinälle
Koulun kuvataiteen opettaja Reija Kykkänen-Riskumäki keksi jo Toijalan aikaan alkaa kerätä koululta ja myöhemmin myös Hirvialhon koululta ylijääneitä ja käytöstä poistettuja, 70-luvulla valmistettuja Sarviksen muovilautasia. Keltaiset, punaiset ja valkoiset lautaset ovat nyt osa opettajan omaa taideteosta, helmitaulusta muistuttavaa teosta Paljonko?, joka koristaa koulun toisen pään portaikkoa. Teoksella taiteilija haluaa kunnioittaa suomalaisen kouluruokailun ainutlaatuisuutta ja oppilashuollon tärkeyttä koulujärjestelmässä.
– Joka vuosi mediassa käydään keskustelua oppilaille maksuttoman kouluruuan hinnasta ja siitä, missä sitä edullisimmin tuotetaan. Lisäksi keskustellaan siitä, paljonko ruokaa kullekin oppilaalle annetaan, kuten kävi taannoisessa kalapuikkokiistassa.
Kykkänen-Riskumäen mukaan koulun keittiöllä on tiedetty jo pitkään, että maanantaisin kouluruokaa menee tosi paljon.
– Kouluateria voi olla monelle oppilaalle ensimmäinen lämmin ateria viikonlopun jälkeen. Paljon puhutaan adhd-oireiden lisääntymisestä, mutta levottomuus on monesti myös nälän oire. Tämä työ keskustelee nyt tavallaan myös Pekka Ruuskan Afrikka-aiheen kanssa, Reija Kykkänen-Riskumäki oivaltaa.
Näkymän kautta toisiinsa tutustuneet taitelijat asettuvat teoskierrosten lomassa syömään kouluruokaa: juustoista kalaa, perunamuusia ja salaattia viime vuoden Näkymä-taiteilija Pekka Nevalaisen työn valvovien silmien alle. Tässä karonkassa kippistetään maidolla ja vedellä.
– Toijalan Yhteiskoulua voi hyvällä syyllä nimittää nyt Akaan nykytaiteen keskukseksi, koulun nykytaidekummiksi lupautunut Eero Yli-Vakkuri kiteyttää.
