OP Ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen vieraili Akaassa maanantaina. Kaupunkiin ja pörssiyhtiö Elecsteriin päivällä tutustuneen pääjohtajan viesti oli illalla osuuspankkiväelle selvä. Suomen talous on kääntynyt voimakkaaseen kasvuun. Pankin omat ekonomistit ennustavat talouden kasvavan tänä ja ensi vuonna 2,5 prosenttia. Tätä suurempiakin lukuja esitetään.
– Talouden piristyminen heijastuu vähitellen yhä laajemmalle yhteiskunnassa luoden positiivista kierrettä – jos tilaisuuteen vain tartutaan. Työllisyys on nyt hyvässä kasvussa. Kuluttajien ja yritysten luottamus on korkealla. Talouden elpyminen pitkän masennuskauden jälkeen on tavanomaistakin tärkeämpää. Tämä käänne on kuitenkin hyödynnettävä viisaasti. Malttia sekä rakentavaa talouspolitiikkaa tarvitaan jatkossakin.
Näin Reijo Karhinen, joka muistuttaa myös, että koheneva talous tarjoaa hyvän mahdollisuuden kauan kaivatuille rakenteellisille uudistuksille.
– Käynnissä oleva teknologinen murros painaa osaa aloista. Osalle se merkitsee vahvaa kasvua. Tietotekniset palvelut tuottavat jo suuremman osan kansantuotteesta kuin metsäteollisuus.
Akaan valtuusto päätti viime viikon kokouksessaan käynnistää valmistelut siirtokoulujen vuokraamiseksi Viialaan ja Kylmäkosken kirkonkylälle. Päätös on vahva signaali kaupunkilaisille. Vanhempien viesti on kuultu, näin ei saa jatkua. Valtuusto keskusteli myös vakavana, milloin kasassa on riittävästi puolueetonta tietoa, että päästään päättämään varsinaisten koulujen kohtalosta. Siirtokoulutkin ovat väliaikaisratkaisuja, toisaalta siirtokoulut ovat tulleet myös jäädäkseen. Valtuustoaloitteella halutaan myös selvittää kokonaan uuden pysyvän koulun rakentamismahdollisuudet Kylmäkosken kirkonkylälle.
Akaa tekee päätöksiä todella hyvään aikaan. Talouden käänne parempaan heijastuu varmasti myös kaupungin talouteen, vaikka se tällä hetkellä onkin veitsenterällä. Erikoissairaanhoidosta on napsahtamassa miljoonan lisälasku, mitä pienentää hartaasti toivottua ylijäämää. Entä mitä maksavat siirtokoulut?
Toisaalta koheneva työllisyys vie asiakkaita pois muun muassa sosiaaliluukuilta. Paraneva ostovoima saa pyörät pyörimään myös palveluyrityksissä.
Koheneva talous antaa uutta ajateltavaa, muuta tuo myös haasteita Akaan strategian ja elinvoimaohjelman tekijöille. Pääjohtaja Reijo Karhinen haastoi Akaan päättäjiä katsomaan rohkeasti 5–10 vuoden päähän, minkälainen kaupunki sieltä näkyy. Haihatteluun ei ole aihetta, mutta realistiset askeleet voidaan ottaa.
Mitä me teemme tälle kaupungille, on meidän akaalaisten käsissä. Mahdolliset imago-ongelmat on korjattavissa uskottavalla toiminnalla. Vähättelyn ja nolaamisen sijaan tarvitaan luottamusta ja toivoa. Akaa on voittajien puolella voimakolmiossa Helsinki–Tampere–Turku. Kukaan muu ei usko meihin, jos emme itse usko itseemme ensimmäiseksi.
Uusien isojenkin yrityksien sijoittuminenkaan Akaaseen ei ole mikään mahdottomuus. Tästä hyvänä esimerkkinä käy pörssiyhtiö Elecster, jonka pääkonttori ja tuotantolaitos ovat edelleen Akaan Sontulassa. Yhtiö kehuu sijaintiaan ja mainostaa Akaata vielä muillekin.
Minna Kangas ja Harri Salminen valmistelevat parasta aikaa ison ja osaavan ryhmän kanssa kansanmusikaalia Akaa 100. Se on kertomus itsenäisestä Suomesta. Se on kertomus Akaasta. Luvassa on paikallista kulttuuria parhaimmillaan.
