1960-luvun puolivälistä lähtien laadittiin useita selvityksiä, joissa pidettiin Kylmäkoskea itsenäisenä kuntana elinkelvottomana. Lähes jokaisella valtuustokaudella käytiin keskustelua kunnan liittämisestä Toijalaan tai jakamista naapurikuntien kesken. Kylmäkoski eli liitosuhan alla puolen sataa vuotta. Vaikka selvityksissä pidettiin Kylmäkoskea vailla tulevaisuutta olevana kuntana, Kylmäkoski pystyi pitämään veroäyrinsä hinnan ja myöhemmin veroprosenttinsa alemmalla tasolla kuin mitä se oli Toijalassa. Meillä olikin tunne, että meidät halutaan vain Toijalan maksumiehiksi. Ei Kylmäkoskella leveästi päästy elämään, tiedän sen hyvin, koska olin valtuustossa neljä kautta ja hallituksen kokouksissa eri tehtävissä14 vuotta. Hyviä esityksiä jouduttiin hylkäämään tai siirtämään tulevaisuuteen.
Pääkirjoituksessaan A.S. 6.8. Mikko Peltoniemi toteaa, että itsenäiseltä Kylmäkoskelta olisi Sontulan kevyen liikenteen väylä jäänyt tekemättä. Hyvällä syyllä voin kysyä, että mikäli ennen Sontulan koulun peruskorjausta (lue: uudelleen rakentamista) Kylmäkoski olisi liitetty Toijalaan, olisiko koulu enää toiminnassakaan saati sitten korjattu? Kirkonkylän koulun remontti olisi pitänyt aloittaa rakennuksen salaojista, se on myönnettävä. Nykytiedolla paljosta olisi vältytty, jos näin olisi ymmärretty tehdä. Eikä siinä lohduta se, että näitä tapauksia Suomi on pullollaan.
Mielestäni kuitenkin paljon sai aikaiseksi kunta, millä ei pitänyt olla resursseja toimia. Kunnan perustehtävien lisäksi peruskorjattiin kouluja. Vesijohto- ja viemäriverkostoa laajennettiin. Kaavoitettiin, saatiin yrityksiä ja uusia asuntoalueita, valaistusta lisättiin ja tieolot kohentuivat. 50–60 -luvun maaltapako oli lähes pysäytetty. Kun tiehallinnon edustajat olivat vierailulla Kylmäkoskella reilu 10 vuotta sitten, ja kiirehdimme Kirkonkylän liikennejärjestelyjä, he totesivat sen olevan hyvin perusteltua, sillä kylä ei ollut mikään kuollut maalaiskylä. Kirkonkylässä oli liikennettä ja toimintaa. Toisin on nyt, tuskin saisimme edes uutta asfalttia. Akaan myötä kunnan kukkaistutuksetkin katosivat.
Nyt esitetään entisen Kylmäkosken alueella kehittämisen sijasta koulujen, ryhmäperhekodin, terveysaseman ja kirjaston lakkauttamista. Lakkauttamalla Kylmäkosken kirjasto ei laajenneta kirjastojen valikoimaa, sillä kuulumme Piki-järjestelmään, eli pienimmissäkin kirjastoissa on käytettävissä koko Pirkanmaan kirjastojen valikoima. Jos etäältä suurista yksiköistä saa parempaa palvelua, miksi Akaa ei turvaudu Tampereen laajoihin palveluihin? Matka Toijalasta Tampereelle on nopeampi kuin matka Taipaleelta Toijalaan. Mikäli olisin aikoinaan luottamushenkilönä taipunut kannattamaan kuntaliitosta, tuntisin viimeistään nyt tulleeni petetyksi.
Kuntaministeri Henna Virkkusen (kok) mielestä Akaan kokoiset kunnat pitäisi liittää isompiin. Samaan aikaan Akaan kokoomusryhmä on tehnyt aloitteen, että tienviitoissa esim. Toijalan sijasta olisi Akaa eteläinen. Entäs sitten, kun pääministeripuolue on saanut tahtonsa lävitse, eikä enää ole Akaata. Akaan Kylmäkoski olisi kyllä hyvä opasteviitta niille, jotka haluavat nähdä mitä tapahtuu entisille kunnille, kun ne liitetään isompaan.
Tiedän, että entiseen ei ole paluuta ja ajat ovat tiukat. Akaata ei menestyksellä viedä eteenpäin siten, että annetaan maaseudun kuihtua. Akaassa hallinto on yhteinen, mutta Toijalalla, Viialalla ja Kylmäkoskella on omat vahvuutensa ja niistä tulee pitää kiinni.
Arto Välimäki
