Tarttistorilaisten järjestämiä tämänvuotisia Vihtavestivaaleja eivät ilmojen haltijat suosineet. Iltapäivällä alkanut vesisade jatkui koko tapahtuman ajan. Se karsi hieman tilaisuuden osanottoa, mutta uskollisimmat tulivat tihkusta huolimatta.
Tänä vuonna vihdantekokisaan oli kutsuttu lähikuntien palokunnat. Mukaan uskaltautuivat Kalvolan ja Viialan VPK:t sekä Lontilan seudun VPK:n sammutusosasto.
Kalvolan tiimissä vihtoja sitoivat ensikertalainen Toni Nyqvist ja kokeneempi Juha Tammisalo.
Viialan joukkueen Petri Mattila tunnusti niin ikään tekevänsä elämänsä ensimmäistä vihtaa.
– Äkkiseltään tuntuu vaikealta, mutta yritin kuunnella tarkkaan vihtamestari Touko Sirkesalon ohjeita. Eiköhän tästä jotain synny.
Kai Kovanen Viialasta sen sijaan on tehnyt vihtoja lähes koko ikänsä.
– Isän kanssa teimme niitä siellä Imatran puolessa jo kun olin pieni. Tosin se oli aina vasta ja vasta tästäkin tulee. Sidon tämän isän opettamalla tavalla, toisin kuin täällä neuvottiin. Saa nähdä miten hyväksytään. Mutta tärkeintä kai on osanotto, sanoi Kovanen.
Vasta tuli toiseksi
Kilpailun tuomareina olivat Päivölän kansanopiston rehtori Pekka Järvi ja opettaja Merikki Lappi.
Itsekin vihtoja tehnyt – muun muassa kenttäsaunaan Afganistanissa – Järvi sanoi, että paras vihta pysyy koossa ja on tukeva.
– Tämä kisan voittajavihta on sellainen, ja siitä saa hyvän otteen. Tällaisia voisi tehdä enemmänkin ja varmasti menisivät kaupaksi, kiitteli Järvi Kalvolan Juha Tammisalon vihtaa.
Hopealle kisassa tuli Viialan Kai Kovasen vihta.
– Tämäkin on hyvä, vaikka on toisenlainen. Tämä on reilun kokoinen, tuuhea ja tasainen.
Pronssille tuli Ilkka Rehuttu Lontilasta.
– Tämä on taas erilainen. Tämän sidos pitää varmasti, ja siinä on myös kätevä ripustuslenkki, kiitteli ylituomari Järvi.
Yleisissä sarjoissa oli vain neljä osanottajaa. Miesten sarjan voitti ylivoimaisesti sen ainoa kilpailija Kauko Ahola. Naisten sarjan parhaan vihdan sitoi Helmi Kokkala, hopealle tuli Riitta Mäkelä ja pronssille ylsi Merja Pietikäinen.
Lapset tyytyivät tällä kertaa vain seuraamaan vihtojen tekoa.
Kivuille kyytiä perinnevihdonnalla
Ritvalasta paikan päälle oli tullut hieroja, jäsenkorjaaja, kuppari ja saunaterapeutti Kaisu Mokkila näyttämään mitä on perinnevihdonta.
– Tämä on rentouttava saunotus, jossa käydään erilaisilla vihdoilla vihtoen läpi koko ihmisen kroppa. Tässä kokonaisvaltaisessa vihdotuksessa sielu lepää saunan lämmössä, kivut saavat kyytiä, ja ihminen on sen jälkeen kuin uudesti syntynyt, sanoi Mokkila.
Noin puolisen tuntia kestävän perinnevihdonnan aikana vihdottava makaa selällään saunan penkillä. Vastoja asetellaan myös pään alle sekä eri puolille vartaloa.
– Ensin saadaan ilma pyörimään vihdottavan ympärillä vaahteravihdalla koskettamatta hänen vartaloaan, sen jälkeen tehdään varsinainen perusvihdonta koivuvihdalla ja tammivihdalla.
Kipeät kohdat vihdotaan sen jälkeen nokkos- ja katajavihdoilla, jotka on ensin liotettu ja pehmitetty kuumassa vedessä, neuvoi Mokkila huiskittuaan penkillä maannutta saunamannekiiniaan.
Kuten aina tekivät Vihtavestivaaleilla kauppansa niin kahvi, muurinpohjaletut ja makkarat kuin tarttistorilaisten myyntipöytien tuotteetkin. Yleisöä viihdytti musiikillaan harmonikkaduo, osa pirkanmaalaista Enso Kusetti – yhtyettä.
