EU ja kansainväliset luottolaitokset seuraavat Suomen valtion talouden tilaa, ja samalla tapaa valtio seuraa kuntien taloutta. Seurannan tueksi on asetettu kuuden kohdan kriteeristö, jonka täyttyessä puhutaan kriisikunnasta. Kriisikunnan kriteereiden täyttyessä seurauksena on ensin valtionohjaus ja tarvittaessa pakkoliitos.
Kriisikunnan tunnusmerkki täyttyy, jos asukasta kohti laskettu lainamäärä ylittää kaikkien kuntien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla. Vuoden 2015 lopussa kaupunkimme lainakanta on vajaat 60 miljoonaa euroa eli noin 3 518 euroa per asukas. Manner-Suomen kuntien lainakanta on 2 793 euroa asukas, joten Akaan lainakanta on 725 euroa enemmän asukasta kohden. Näillä luvuilla meillä on lainanottovaraa 11,4 miljoonaa euroa, ennen kuin ylitämme kriittisen rajan.
On myös huomattava, että lainoistamme puolet on kertynyt viimeisten 4 – 5 vuoden aikana, eikä tulevaisuus näytä kovin valoisalta erilaisten investointipaineiden takia. Luottamushenkilöiltä pitäisi nyt löytyä arkijärkeä, malttia ja priorisointikykyä rakentamispäätöksiä tehdessä. Akaa ei pysty investoimaan omalla rahalla, vaan lainarahalla. Lainanotto on käytännössä tarvittavan tuloveron korotuksen siirtämistä.
Taseeseen kertynyt alijäämä on toinen kriteeri. Akaalla sitä on nyt noin kahdeksan miljoonaa euroa, ja se olisi katettava seuraavien neljän vuoden aikana. Tälle vuodelle tähtäin on asetettu vähintään nollatulokseen, mutta vaikealta se näyttää. Akaan 2015 tasekirjan sivulla 23 todetaan: ”Tasapainottamistoimenpiteiden toteuttamisessa onnistuminen on keskeinen edellytys talousarviotavoitteen saavuttamisessa. Lisätoimenpiteitäkin tarvittaneen, jotta taseeseen kertynyt alijäämä saadaan katettua lakisääteisenä aikana. Talouden tasapainottaminen vaatii pysyvää, vahvaa sitoutumista sekä luottamushenkilöiltä että henkilöstöltä.”
Kolmantena kriteerinä on veroprosentin suuruus. Jos kunnan tuloveroprosentti on vähintään yhtä yksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen, tuloveroprosentin kriteeri täyttyy. Tuloveroprosenttimme on 21,25 ja painotettu keskimääräinen on alle 20. Kun vielä huomioimme, että taloussuunnitelmaan sisältyy lisäksi tuloveroprosentin korotus 1,25 prosenttiyksikköä vuonna 2017, olemme todella heikossa tilanteessa tämän kriteerin suhteen.
Neljäntenä kriteerinä tarkastellaan kunnan omavaraisuusastetta. Jos se on alle 50 prosenttia, kriteeri täyttyy. Omavaraisuuden hyvänä tasona pidetään kuntatalouden keskimääräistä 70 prosentin omavaraisuutta, ja 50 prosentin tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Akaan omavaraisuusaste on vuoden 2015 lopussa 25,1 prosenttia, ja laskua edelliseen vuoteen on tullut yli 4 prosenttiyksikköä.
Kunnan suhteellisen velkaantuneisuuden ollessa vähintään 50 prosenttia täyttyy viides kriteeri. Tämä luku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Akaan luku on 65,8 prosenttia, ja heikennystä edelliseen vuoteen on tullut 6 prosenttiyksikköä.
Kuudes kriteeri koskee kunnan vuosikatetta. Jos se on ilman kuntien valtionosuuslain mukaan myönnettyä harkinnanvaraista rahoitusavustusta negatiivinen, kriteeri täyttyy.
Tällä hetkellä täytämme enemmistön kriteereistä, ja tilanne edellisestä vuodesta on edelleen heikentynyt ja on heikentymässä lisää. Ensi vuoden alusta kriteeristö hieman muuttuu: omavaraisuusaste poistuu ja alijäämää tarkastellaan erillisenä. Muutoksen vaikutus asemaamme jää nähtäväksi.
Akaassa on valmisteltu virkamiestyöryhmässä hyvinvointikeskus-työnimellä esitys uudeksi sosiaali- ja terveyskeskukseksi. Työryhmä on päätynyt yksimielisesti esittämään terveyskeskuksen ja Hakalehdon tilojen peruskorjaamista tähän käyttöön. Tiloihin pystytään järjestämään tarvittavat toiminnot työprosessien näkökulmasta hyvin ja kustannustehokkaasti. Kustannusarvio on 6,7 miljoonaa euroa. Kuntotutkimuksen mukaan molemmissa kiinteistössä on kosteusvaurioita, jotka peruskorjauksella voidaan kunnostaa. Hakalehdon kiinteistössä ei kuntotutkimuksessa havaittu hometta, vaan siellä ollut kosteusvaurioituneita ja sokkeleiltaan homehtuneita lastulevykaapistoja, jotka on jo vuosia sitten poistettu.
Toisena vaihtoehtona on uudisrakennus joko nykyiselle tontille tai kokonaan uudelle paikalle. Tällä hetkellä kaupungilla ei ole osoittaa uutta paikkaa rakennukselle. Kustannusarvio on molemmissa tapauksissa noin 12 miljoonaa euroa. Nykyiselle paikalle rakennettuna rakennuksen lisäksi hintaan sisältyy noin kahden miljoonan euron alaskirjaukset ja purkukustannukset. Uudelle paikalle rakennettaessa sama summa menee kaavoitukseen, suunnitteluun, uusiin sähkö-, tietoliikenne- sekä vesi- ja viemäriliittymäkustannuksiin.
Kolmas vaihtoehto on, ettei tehdä mitään, vaan odotetaan tulevan maakunnallisen toimijan ratkaisuja. Tällöin jätetään akaalaisten tulevaisuus sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden osalta ulkopuolisten päätettäväksi. Kiinteistöjen kunnossapidon ja toimivuuden takia joudutaan terveyskeskuksen kiinteistöä tekohengittämään liki puolella miljoonalla eurolla muun muassa salaojituksia rakentamalla.
Kaupunginhallituksen keskeisenä tehtävänä on kuntalain ja kaupungin hallintosäännön mukaan huolehtia kaupungin taloudesta. Olen ollut koko hyvinvointikeskustelun ajan peruskorjausvaihtoehdon takana. Luotan asiantuntijavirkamiesten näkemykseen siitä, että peruskorjaus on taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevin vaihtoehto.
Jouko Rytkönen
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja
Kok.
