Vietimme perheeni ja toiselta puolelta Suomea tulleen sisareni perheen kanssa poikkeuksellisesti juhannusta kotonamme täällä Akaassa. Ohjelmaamme kuului muun muassa se, että lähdimme perjantaina koko perheen juhannusjuhlan tunnelmaan ja ennen kaikkea ihailemaan kokkoa. Lapset varsinkin odottivat tapahtumaa innolla. Kokkoa kun ei yleensä polteta siihen aikaan, kun lapset ovat hereillä. Kuinkas kävikään.
Menimme tapahtumaan vasta noin puoli kolmen aikaan, ja siinä vaiheessa ihmettelin kovaa liikennettä Satamasta poispäin. No, ei kun auto tien varteen parkkiin. Jonoa oli melkoisesti, ja tie tuntui olevan aivan tukossa tulevista ja menevistä autoista. Välillä liikenne seisoi, kun kukaan ei päässyt eteen eikä taaksepäin. Tässä olisi ollut liikenteenohjaus järjestäjiltä paikallaan.
Tunnelma Satamassa oli kuitenkin leppoisa ja väkeä yllin kyllin. Juhlijoita helli ihana ilma ja myyntipisteet toimivat moitteettomasti.
Kiinnitin huomiota myös taustamusiikkiin. Joe Cockerissa ei ole sinänsä mitään vikaa mutta olisiko sittenkin pitänyt olla suomalaista perinteikkämpää juhannusmusiiikkia? Myös musiikin lujuus yllätti. Istuimme uimalaiturilla ja musiikki kuului sinne asti todella lujaa. Puoli neljältä musiikki tosin loppui jostain syystä kokonaan.
Sitten se kokko. Lähdimme vaeltelemaan pitkin tapahtuma-aluetta kokkoa etsiskellen. Joku kertoi, että se tuodaan lautalla järvelle, mutta mitään ei tapahtunut, vaikka kello kävi neljää. Paikalle oli kerääntynyt myös useita veneilijöitä.
Lopulta päätimme kysy palokuntalaisilta, mikä kokon kohtalo nyt mahtaa loppujen lopuksi olla. Siinä selvisi, että kokkoa ei ole eikä tule.
Sillä lailla. Näin meillä Akaassa. Tämä oli kyllä aika noloa. Tiedotusta asiasta emme saaneet koska tulimme paikalle sen verran myöhään.
Seuraavaa vuotta ajatellen pari pientä viilausta tulevilla tapahtumanjärjestäjillä olisi paikallaan.
Pidetään se mitä luvataan ja tutkitaan asiat ennen kuin hutkitaan.
Asta Kohonen
