Kun tätä kirjoittelen tulee taivaalta lunta oikein urakalla, vaikka elämme jo huhtikuun loppua. Se taitaa tarkoittaa, että Wappu on jo lähellä ja kohta juhannuskin on mennyt. Miten kalenteri ja erilaiset vuodenajat jaksottavat elämääsi?
Vielä muutama vuosikymmen sitten oli erittäin merkityksellistä tietää vuoden kulku. Sitä sävyttivät erilaiset kirkolliset juhlat, sekä maatalouden kylvö- ja sadonkorjuuajat. Niin kauan kun ne pysyivät paikoillaan oli maailma mallillaan ja ihmisten hyvä elää.
Kirkkovuodessa elämme nyt Jeesuksen ylösnousemuksenjälkeistä aikaa. Mitään suurta kirkollista juhlaa ei osu tähän vapun seudulle. Kirkkokäsikirja antaa Jumalanpalveluksen aiheeksi: sydämen puhetta Jumalalle. Rukouksesta siinä taitaa olla kysymys. Joko yhteisestä rukouksesta Jumalanpalveluksessa tai sitten hiljaisesta sydämen huokauksesta Jumalan puoleen.
Nyt kevään kynnyksellä tulee mieleeni Eino Leinon runo ”Metsä kirkkoni ola saa”.
Tuo runo on usein ymmärretty väärin, sillä tavoin, että runon tekijä ei haluaisi mennä kirkkoon. Asia on kuitenkin juuri päinvastoin. Hän haluaisi mennä Herran huoneesen yhteiseen Jumalanpalvelukseen. Koska lähin kirkko oli kaukana, ehkä sadankin kilometrin päässä, eikä tuohon aikaan oltu vielä autoja, runossa todetaan, että metsä kirkkoni olla saa.
Tänä vuonna vappu on sunnuntaina, joten vappua voi viettää kirkossa sunnnuntaina kello 10. Siellä voi kuunnella sydämen puhetta Jumalan kanssa.
Rauli Helenius
