Toijalan kukkameret ovat ihania

Kesä on tullut, ja kaupungin kukka-asetelmat julkisilla paikoilla ovat ihania! Viime vuoden runsauden ja barokkimaisen värikkyyden tilalle on tänä kesänä tullut vahvan ammattimaisen tyylintajun ohjaama impressionismi.  Mestari uskaltaa toistaa samaa väriä – ja vain sitä – monena kukkana, täyttämällä niillä koko kivisen maljakon.  Saman värin toistosta monissa kukissa syntyy tunnelmallisia vivahteita ja värähtelyjä. Torilla sulautuvat valkoiset meret keltaoranssiin kolmen maljakon yhdistelminä. Maljakoiden laitojen yli lainehtivat asfaltille vihreät hunnut – näin kesäinen valo ja auringon lämpö taas synnyttävät pohjoisiin kolkkiin vehreyttä. Torilla kävijät touhuavat ja pyörivät kiireettä – ja näin maljakoiden muodot ovat pyöreitä.

Valtatiellä maljakoiden muoto muuttuu suorakulmaiseksi. Valkoiset ja hellänkeltaiset kukkarivit seuraavat katua liikenteen suuntaan. Keskimmäinen kasvirivi luo oman osuutensa asetelmien rytmiin ja väriin: se on vihreä ja korkea, joko hento taipuisa ruoho tai vankka koristekatajakolmikko. Kolmannen akordin katukukkamuodostelmiin luovat lehtipuut, joiden viereen kukkamaljakoton sijoitettu.  Katu on ikuinen liikkuja ja sen monenmuotoisilla liikkeillä on selkeä suunta. Kukkayhdistelmät on taitavasti laitettu tarkkailemaan sitä suunnattua rytmiä ja sykkimään sen mukana. Niiden sykkeen ohjaamina tullaan Valtatien ja Pätsinniementien risteyksessä olevalle pienelle aukiolle. Tässä on lepopaikka – ja kukkamaljakot ovat taas armollisen pyöreitä ja niiden kasvit ilahduttavat eri tasoina, eri värien vivahteina: punaisina, pinkkeinä, pehmeän turkoosina ja voimakkaan vihreänä.

Torin ja aukion pyöreys ja aaltoileva vivahteikkuus on yhdistetty kadun kukka-asetelmien nopealla määrätietoisella liikkeellä. Mestarillisesti laitetut kasvit   ̶ kuin Claude Monetin ja Edgar Degasin taulut – joiden taustana soi Debussyn musiikki.

Kasvisommitelmien muodot ja värivivahteet varovasti punoutuvat ihmisten elämän luonnolliseksi taustaksi; se on huomaamatonta taidetta, joka tekee jokaisen meistä hieman onnellisemmaksi.

Larisa Leisiö