Kuolleet eläviksi

Profile Image of Akaan Seutu

Näin sanoo Herra Jumala näille luille: ”Minä annan teihin hengen, niin, että te heräätte eloon. Minä panen teihin jänteet, kasvatan ympärillenne lihan ja peitän teidät nahalla, ja minä annan teihin hengen, niin että heräätte eloon. Silloin te tiedätte, että minä olen Herra.” (Hes. 37: 5,6):

Oma kosketuspintani näihin jakeisiin löytyi ollessani työnohjaajakoulutuksessa Seinäjoella joitakin vuosia sitten. Koulutuksessa käytettiin havaintovälineitä keskustelun apuna. Eräässä harjoituksessa kurssitoverini toi tunnille erivärisiä muovailusavimöykkyjä ja pyysi meitä jokaista valitsemaan niistä kaksi. Valitsin punaisen ja harmaan. Seuraavaksi hän kertoi lukevansa meille kolmeen kertaan raamatunkohdan:

Järkyttyneenä Jeesus tuli haudalle. Se oli luola, jonka suulla oli kivi. ”Ottakaa kivi pois”, käski Jeesus, mutta Martta vainajan sisar sanoi hänelle: ”Herra hän haisee jo. Hän on siellä nyt neljättä päivää”. Jeesus vastasi: ”Enkö sanonut sinulle, että jos uskot, saat nähdä Jumalan kirkkauden?” Kivi otettiin pois ja Jeesus kohotti katseensa ja sanoi: ”Isä, minä kiitän sinua siitä, että olet kuullut minua. Minä kyllä tiedän, että sinä kuulet minua aina, mutta minä sanon tämän näiden ympärilläni seisovien ihmisten tähden, jotta he uskoisivat sinun lähettäneen minut.”

Tämän sanottuaan Jeesus huusi kovalla äänellä: ”Lasarus tule ulos!” Silloin kuollut tuli haudasta, jalat ja kädet siteissä ja kasvot hikiliinan peittäminä. Jeesus sanoi: ”Päästäkää hänet siteistä ja antakaa hänen mennä.” (Joh. 11: 38-44)

Lukemisen aikana jokaisen tehtävänä oli miettiä, mistä löytäisi itsensä tässä kertomuksessa ja kuvailla sitä muovailusaven avulla. Ensimmäisen lukemisen aikana ei syntynyt vielä mitään ajatusta. Toisella lukemisella mielessäni alkoi hahmottua, että olin sillä hetkellä omien pelkojen ja huolieni vallassa kuin tuo kuollut Lasarus haudassa. Siksipä muotoilin savesta harmaan sydämen. Kun kurssitoveri jatkoi lukemista, tein toisen sydämen, johon laitoin harmaan lisäksi punaista ja viimeinen sydän muotoutui lopulta lähes punaiseksi. Samalla tunsin miten kivettynyt sydämeni alkoi elää! Kun prosessi käynnistyi, sydämeni vapautui ahdistuksesta ja aloin hengittää helpommin. Muovailusavea käytettiin ehkä välikappaleena, mutta Jeesus, hänen sanansa, oli se, joka sai tämän muutoksen aikaan. Hänen omat sanansa kuuluvatkin: ”Minä annan teille uuden sydämen ja teidän sisimpäänne uuden hengen. Minä otan teidän rinnastanne kivisydämen pois ja annan teille elävän sydämen”. (Hes.36:26)

Kun nyt lähestymme pääsiäistä, ajatuksemme palautuvat Kristuksen kärsimyksiin, kuolemaan ja ylösnousemukseen. Hänen ahdistuksensa vaihtui ylösnousemuksen iloon ja riemuun. Tämän ilon Jeesus haluaa meidänkin kokevan. Hän on voimallinen siirtämään pois murheen ja irrottamaan kaiken, mikä meitä sitoo. Hän voi uudistaa sinunkin sydämesi, jos tahdot. Tahdothan sinä?

Siunattua pääsiäistä!

Sirpa Halminen

Kirjoittaja on Toijalan adventtiseurakunnan pastori