Kari Tabermanille joulua edeltävät viikot ovat kiireistä harrastamisen aikaa, johon liittyy piparin tuoksu. Kari on erikoistunut isoihin piparkakkutaloihin, joiden parissa vierähtää viikonloppuisin helposti aamuyön tunneille.
– Ennen joulua istumme keittiössä nokatusten ja kuuntelemme joululauluja. Kari tekee piparkakkutaloa ja minä kudon sukkia tai lapasia joululahjaksi. Siinä menee helposti aamukahteen–kolmeen, kuvailee Hannele Halmela–Taberman.
Piparkakkutalot ovat toijalalaisperheessä nimenomaan Karin harrastus. Hannele toimii projekteissa assistenttina ja pitää seuraa. Perheen poika Erik osallistui pienempänä talojen tekemiseen, mutta tällä hetkellä kuvataidelukiolaisen kiinnostuksenkohteet ovat muualla. Käsistään kätevä Kari harrastaa myös lasitöitä kansalaisopistossa.
Piparkakkutaloja Kari on tehnyt koko ikänsä. Lapsuudenkodissa Raumalla Kari teki niitä yhdessä isosiskonsa ja äitinsä kanssa.
– Sen sijaan että olisimme käyttäneet sulatettua sokeria, yritimme kiinnittää osat pursotteella. Se oli epätoivoista, mutta aina ne saatiin pystyyn. Ne olivat mökkejä, joissa savupiippu oli melkein yhtä iso kuin talo, Kari muistelee.
Arkkitehtuuri on tärkeintä
Kari on nykyisin keskittynyt kirkkoihin, kartanoihin ja kaupunkitaloihin, joihin voi suunnitella erilaisia ikkunoita, portaita, parvekkeita ja käytäviä. Erityisesti ikkunat ovat tärkeitä, koska piparkakkutalot varustetaan valosarjalla. Vuosien varrella tekijän tyyli on muuttunut pelkistetymmäksi. Koristelun hän tekee kuorrutteella, makeisista hän on luopunut kokonaan.
– Minua ei kiinnosta piparkakkutalon maku, vaan pelkästään niiden arkkitehtuuri.
Valkeakosken Tietolan koulun rehtorina työskentelevä piparitalomestari ei ole koskaan harkinnut arkkitehdin uraa, mutta pohjakoulutukseltaan Kari on kuvaamataitoon erikoistunut luokanopettaja.
– Piparkakkutalot liittyvät pikkuisen myös työhön, sillä kun opetin kotitaloutta, teimme piparkakkutaloja. Oppilaat tykkäsivät, mutta en tiedä oliko se hyvää kotitalousopetusta, Kari tuumaa.
Piparitalo on ekologinen lahja
Koska Tabermanin perhe antaa piparkakkutaloja lahjaksi ystävilleen, on tekeminen aloitettava hyvissä ajoin. Näyttävä lopputulos vaatii lähes 20 työtuntia. Tänä jouluna suunnitelmissa on kaksi kirkkoa ja kaksi kartanoa.
– Tämä on ekologinen lahja, koska nykyisin ihmisillä on jo niin paljon tavaraa. Piparitalolla ei rasiteta kauheasti luonnonvaroja, eikä siitä jää jäljelle kiusallista koriste-esinettä, Kari ja Hannele miettivät.
Kari Taberman on kaksi kertaa osallistunut töillään myös Ideaparkin piparkakkutalokilpailuun. Molemmilla kerroilla hän voitti yleisöäänestyksen.
Joka vuosi uudet kaavat
Kari aloittaa työn luonnostelemalla talon paperille ja miettimällä talon rakenteita. Joka vuosi hän piirtää uudet kaavat.
– Pointti on juuri se, että saan suunnitella talon alusta asti. En käytä valmiita kaavoja enkä säilytä vanhoja. Aina pitää keksiä jotain uutta.
Piparkakkutaloihin hän käyttää valmistaikinaa sen tasalaatuisuuden vuoksi.
– Taikina kaulitaan oikein ohueksi. Jos sen jättää paksuksi, osien muoto muuttuu ja ikkunat menevät umpeen, Kari neuvoo.
Ikkunalasit syntyvät tikkarimurskasta, joka sulaa ja leviää ikkuna-aukkoon paistamisen aikana.
– Olemme kokeilleet monenlaisia tikkareita, mutta Muumi-tikkarit ovat osoittautuneet parhaimmiksi. Niistä tulee kaunis, läpikuultava ikkuna. Jo murskasta näkee, miten se kiiltää, Kari kuvailee.
Tikkarit murskataan vanhoilla sokerisaksilla, jotka ovat Hannelen äidin isoisän peruja Uudestakaupungista.
– Meidän ostokset voivat näyttää omituisilta, kun saatamme ostaa sata kappaletta Muumi-tikkareita, Hannele huomauttaa.
Katonkin voi tehdä kuorrutteesta
Kari koristelee osat ennen talon kokoamista. Paras kuorrute syntyy kananmunanvalkuaisesta ja tomusokerista. Lopputulos on kiiltävä ja kova. Kuorrutteesta syntyvät myös koristeelliset katot, kaiteet, tolpat, pilarit ja pihakuuset.
– Piirrän katon muodon leivinpaperille ja pursotan siihen kuorrutetta. Samalla siihen voi tehdä erilaisia kuvioita. Katon täytyy antaa kuivua monta päivää, mutta lopputulos on erittäin kevyt ja kivikova.
Koristelussa Kari on käyttänyt myös sulatettua suklaata ja tehnyt kuparikattoja vihreästä minttusuklaasta.
Piparkakkutalon osat Kari kiinnittää sulatetulla sokerilla, jota varten esiin kaivetaan iso, vanha paistinpannu.
– Kannattaa odottaa pari päivää, ennen kuin peittää saumat kuorrutteella. Jos sen tekee heti, muuttuu kuorrute ruskeaksi, tekijä muistuttaa.
Pahimpia katastrofeja on ollut, kun talon osa on pudonnut lattialle ja mennyt rikki. Joskus taloa on pitänyt purkaa, kun valosarjan johdon läpivienti on unohtunut kokoamisvaiheessa.
– Kaikki vaikeudet liittyvät siihen, että taloja tekee vain kerran vuodessa. Rutiinit ehtivät unohtua, Kari toteaa.