Akaan seurakunta korjaa Toijalan siunauskappelin. Kirkkovaltuusto myönsi korjausta varten 700 000 euron määrärahan ensi vuoden talousarviosta. Korjaaminen syö seurakunnan säästöistä puolet. Vuodesta 2007 Akaan seurakunta on korjannut jotakin joka ikinen vuosi niin, että sijoitusvarallisuutta on jäljellä enää 1,5 miljoonaa euroa.
Muunlaista päätöstä kirkkovaltuusto ei oikeastaan olisi voinut tehdä. Talouspäällikkö Arja Tarela kertoi kyllä valtuustolle miettineensä hankinnan keskeyttämistä, mutta havaitsi valtuutettujen tahtotilan olevan toisen. Siunauskappeli on kieltämättä korjauksen tarpeessa. Se on tärkeällä paikalla oleva julkinen rakennus, joka on aivan liian kauan saanut odottaa arvolleen sopivaa peruskorjausta.
Akaan seurakunta on samassa tilanteessa kuin mikä tahansa suomalainen julkisyhteisö. Rahaa on vähän ja korjattavaa paljon. Vuosien saatossa ja yhdistymisten avittamana on seurakunnalle kertynyt melkoinen kiinteistömassa, josta ei näytetä hennottavan luopua. Yhdistyneen seurakunnan sisällä elää edelleenkin vahva muisto kolmesta seurakunnasta, jonka toimintatilat olivat lähellä. Vaikka käyttäjiä on hyvin vähän, kipuillaan esimerkiksi Aseman kylän seurakuntakodin tulevaisuudesta jo nyt. Näin toimien seurakunnan varallisuus hupenee pikkuhiljaa rakennuksiin. Homevaurioiltakaan seurakunta ei ole säästynyt. Homeen takia korjattiin Kylmäkosken seurakuntatalo ja kirkko mittavasti.
Akaan kaupunki puolestaan korjaa koulujaan. Rankasta talouden tasapainottamisohjelmasta huolimatta Viialan yhtenäiskoulun alaluokat muuttavat parasta aikaa peruskorjattuun koulutaloon. Myös Rasin koulu otetaan käyttöön ja käytössä on jo Arvo Ylpön koulun homekorjatut luokat. Kaiken lisäksi kaupunki miettii keskittävänsä sosiaali- ja terveyspalvelut Hyvinvointikeskukseen, joka saneerattaisiin Toijalan terveysaseman ja entisen Hakalehdon vanhankodin tiloihin. Rahaa palaa miljoonia, mutta kukaan ei ainakaan voi väittää, etteikö kaupunki palveluihinsa investoisi.
Julkiset rakennukset eivät ole vahingossa menneet huonoon kuntoon. Seurakuntaa peruskorjauksissa avustava Hannu Järvinen on kuvannut julkisyhteisöjen tilannetta mielenkiintoisesti. ”Jos auto menee rikki, se viedään korjattavaksi. Jos ihminen sairastuu, hän menee lääkäriin. Jos rakennukseen tulee vika, sen annetaan olla.” Järvinen ei kerta kaikkiaan ymmärrä, miksi välttämättömiä investointeja siirretään vuodesta toiseen luulemalla, että viat korjaantuvat itsestään. Näin ei käy, mutta hintalappu myöhään tehdylle korjaamiselle on huomattavasti. Samalla pitää kysyä, miksi julkisia rakennuksia ei pidetä Akaassa kunnossa. Esimerkiksi vesivahinko, huono sisäilma ja irti oleva kahva ovat merkki jostakin. Ettei vain kyse välinpitämättömyydestä?
Kirkkovaltuutettu Mika Pajasmaa kyseli kirkkovaltuustossa edellisen valtuustokauden aikana tehdyn kiinteistöselvityksen perään. Hänestä turhista kiinteistöistä olisi päästävä nopeasti eroon. Myyminen on edessä ennen pitkää seurakunnalla, koska jäsenmäärä ja näin verotulot laskevat. Tehtiinkö selvitys turhaan? Tuskin. Tässäkin taitaa sittenkin olla menossa Hannu Järvisen kuvaama ei tehdä mitään -vaihe. Akaan kaupunki on pistänyt jo myyntiin kiinteistöjään.
