Olen seurannut valtakunnan politiikkaa ja kunnallispolitiikkaa ja todennut, että ne ovat hyvin yhteneväiset. Toisin sanoen hyvin pieni joukko johtaa molempia järjestelmiä, ehkä kunnallispolitiikkaan otetaan enemmän mallia valtakunnan politiikasta kuin toisin päin.
Kummassakin järjestelmässä on oman edun tavoittelu kaikista tärkeintä eikä se minkä arvojen perusteella on valittu sinne edustamaan.
Otan aluksi esimerkin Tampereesta. Tampere halusi aikanaan laajentua, että saisi paremmin tarjota palveluja kuntalaisille. Tampereeseen liitettiin Tesoma ja myöhemmin Teisko, jolloin senaikaiset poliitikot lupasivat kaikille hyvää. Mutta näin ei tapahtunut, ja nyt ihmisten raadollisuus alkaa näkyä, eli tesomalaiset ja teiskolaiset eivät ole enää tamperelaisia muuten kuin veron keruussa. Tampereen keskustapoliitikot päättivät, että tesomalaiset ja teiskolaiset maksavat kaupunkibussin käytöstä korkeamman maksun. Tätä asiaa perusteltiin sillä, että se on muiden kuntien kanssa tasapuolinen (Pirkkala, Lempäälä ja Kangasala).
Meillä on lähtenyt mopo käsistä akaalaisten kohdalla, eli akaalaisia ovat toijalalaiset ja muita ovat sitten kylmäkoskelaiset ja viialalaiset. Tällä tarkoitan Akaan johtavien poliitikkojen ja virkamiesten valmistamia tulevaisuuden suunnitelmia.
Yhdistymisen yhteydessä annettiin kuntalaisilleYhdistymisen yhteydessä annettiin kuntalaisille lupaus tasapuolisesta kohtelusta. Perusteltiin, että isomman kunnan voimavaroilla pystytään pitämään palvelut. No mitenkäs kävi? Aluksi oltiin innokkaina kehittämään jokaista kylää, ehkä liiankin innokkaasti. Kaavoitettiin kauhealla innolla alueita, joiden kasvukehityksestä oli päättäjillä jo alustavasti tiedossa, että sinne ei ole lähiaikoina kenelläkään kiinnostusta. Kuitenkin se toteutettiin, koska se oli kylälle osoitus yhteisestä Akaasta.
Nyt ollaan lopettamassa terveyspalvelut Kylmäkoskelta ja Viialasta, koska tarvitaan säästöjä Akaan talouteen. Esimerkiksi Kylmäkosken terveyskeskuksen ylläpitokulut ovat vuositasolla arviolta 20 000–30 000 euroa. Tämä sisältää lämmitys- ja sähkökulut sekä kiinteistön ylläpitokulut. Kylmäkosken terveysasemalla käy vuosittain yli 3 000 asiakasta. Jos jaamme asiakaskäynnit käyttökuluilla, saadaan yhdelle käynnille hinnaksi 6,67–10,00 euroa/käynti. Kun nämä henkilöt tulevat Akaan hyvinvointikeskukseen taksilla, maksaa taksi noin 25–30 euroa/suunta, ja Kelan omavastuu on tällä hetkellä 16 euroa/suunta. Akaan kylmäkoskelaiselle tulee terveyskeskuskäynti maksamaan vähintään 32,00 euroa. Kun kerrotaan 3 000 käyntiä, saadaan vuosikustannukseksi 96 000 euroa. Akaan toijalalaiset säästivät valtuutettujen ja virkamiesten säästötoiminnoilla 20 000–30 000 euroa ja Akaan kylmäkoskelaisten menot kasvoivat yli 60 000 euroa.
Toisin sanoen akaalaiset eivät säästäneet tässä tapauksessa äyriäkään. Joku viisas sanoo, että maksavathan taksikuljettajat veroja ja ostavat ruokaa ym. kauppiailta. Kyllä, mutta osa veroista menee valtiolle, ja se käyttää rahan maakuntahallintojen sisäisiin kuluihin ja matkoihin.
Pieni muistutus vielä tähän ihmisten raadollisuuteen. Yksi kaupunginvaltuutettu sanoi minulle, että meidän on kiireesti toteutettava Toijalan terveyskeskuksen saneeraus/uuden rakentaminen, koska on vaara että meidät liitetään Valkeakoskeen. Kysyin valtuutetulta, miksi se kiire? Hän sanoi, että Valkeakoski ei investoi euroakaan Akaaseen. Minä kysyin, että olisivatko he yhtä törkeitä kuin me toijalalaiset muille akaalaisille?
Esitän näin julkisesti, että meidän päättäjät ja viranhaltijat ottaisivat uudelleen Akaan kehityksen työn alle niin, että pyritään kaikin keinoin pitämään meidän kolme kuntakeskusta elinvoimaisena. Tarkoitan tällä sitä, että nykyiset terveyskeskukset toimisivat niin kauan, että voisimme rakentaa kaikkiin kyliin oman hyvinvointikeskuksen. Toisin sanoen siellä olisi huoneet eri palvelujen tuottajille (sosiaali-, terveys-, neuvola-, kirjasto- ja vapaa-aikapalvelut). Kaikki palveluntuottajat olisivat paikalla vuoropäivinä, esimerkiksi lääkäri 2 päivänä, sosiaalivirkailija 2 päivänä, neuvola 1–2 päivänä jne. Tällä toiminnalla saataisiin säilytettyä kylmäkoskelaisten ja viialalaisten pääoman arvo sille kuuluvalla tasolla. Tällä tarkoitan sitä, että jos Kylmäkoskelta ja Viialasta viedään palvelut, niin sinne ei kukaan halua muuttaa. Joten siellä asuvien asukkaiden omaisuus puolittuu tai jopa häviää lähes kokonaan. Se on minun mielestä Akaalle suuri pörssiromahdus.
Jos hallituksen ideologia (kokoomuksen) on yksinkertaisesti keskittäminen, ja tällä saadaan kulut minimoitua, niin miksi ei sitten muuteta kaikki Helsinkiin? Jätetään tämä loppumaa vaikka ruotsalaisille, koska olemme jo heille paljon myyneet yrityksiä esimerkkinä Rautaruukki ja Outokumpu.
Lopuksi vielä Toijalan hyvinvointikeskuksen lobbauksesta. Eri lehtiin annettiin Toijalan hyvinvointikeskuksesta tietoa, että se on sijoitukseltaan parhaalla paikalla, koska se on rautatien ja moottoritien välissä eli hyvien kulkuyhteyksien lähellä. Keitä nuo hyvät kulkuyhteydet palvelevat? Aivan, meidän terveyskeskuksen lääkäreitä, koska he ovat pääsääntöisesti Tampereelta. Eihän terveyskeskusta kannata sijoittaa siten, että se palvelisi asiakkaita, vai pitäisikö?
En nyt kirjoituksella syyllistää meidän johtavia virkamiehiä, sillä he saavat ohjeet ja määräykset valtuutetuilta. Purkaukseni menee enemmän kaupunginhallitukselle, koska se johtaa Akaata. Sanoo sitten kuka hyvänsä mitä, mutta päätökset todellisuudessa tehdään kaupunginhallituksessa, ei valtuustossa tai lautakunnissa. Olette sen varmasti huomanneet myös tämän lehden jutuista Akaan kaupungin päätöksistä ja otto-oikeuden käytöistä.
Timo Saarinen
Akaan Toijalasta
