Arvoisat päättäjät, nyt kun olette tekemässä päätöksiä sivistystoimen säästöjen käytännön toteutuksista, pyydämme teitä ottamaan huomioon seuraavia esittämiämme arvoseikkoja.
Syksyllä 2016 voimaan astuvassa valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa ja siihen pohjautuvissa Akaan kaupungin opetussuunnitelmissa painopisteenä on lapsen ja oppilaan laaja-alainen osaaminen. Oppilaan muuttuva rooli ja muuttunut sivistyskäsitys muuttuvassa maailmassa edellyttävät oppilaan yksilöllisyyden huomioon ottamista sekä tukemista ja ohjausta, jotta ihmisenä ja kansalaisena kasvaminen toteutuisivat tavoitteiden mukaisesti.
Miten uuden opetussuunnitelman (2016) tavoitteet toteutuvat suurissa ryhmissä? Säästötavoitteita laadittaessa laaja-alaista lapsivaikutusten arviointia uudistuneen opetussuunnitelman valossa ei ole tehty.
Ryhmäkokojen suurentaminen koskee kaikkia lapsia ja nuoria varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja perusopetuksessa. Muutokset ovat YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen vastaisia päätöksiä.
Akaa on ollut edelläkävijänä mukana koulureformissa, Kelpo-hankkeessa, suunnittelemassa ja toteuttamassa inklusiivista kaikille yhteistä koulua, mihin periaatteeseen Suomi on sitoutunut. Tähän liittyen erityisluokkia on lopetettu ja lähes kaikki oppilaat opiskelevat tuen tarpeesta riippumatta samassa luokassa lähikouluissaan. Naapurikunnissa inkluusioajattelua ei ole viety näin pitkälle, vaan pienempien ryhmäkokojen lisäksi niissä on tarjolla myös erityisen tuen pienryhmiä.
Mikäli Akaassa toteutetaan suunnitellut ryhmäkokojen muutokset tällä nopealla aikataululla, lisääntyy myös yksittäisten oppilaiden tarve pienryhmäpaikkoihin, mikä edellyttää ostopalvelun käyttöä. Valtuusto on hyväksynyt kesäkuussa talouden tasapainottamisohjelman, johon sisältyy ympäristökuntiin verrattuna erittäin suuret ryhmäkoot. Meitä huolestuttaa lasten ja nuorten näkökulmasta se nopea aikataulu, jolla ryhmäkoot suurennetaan. Akaalaiset nuoret ja lapset ovat joutuneet sopeutumaan muuttuviin tilanteisiin muun muassa sisäilmaongelmien ja lomautusten takia. Perusturvallisuutta horjutetaan nyt ryhmien hajottamisella ja opettajien vaihtumisilla. Uuden ryhmän kohdalla opettaja tekee pitkäjänteistä työtä, jotta ryhmäytyminen onnistuisi. Akaassa on aikaisempina vuosina tähän ryhmäytymiseen panostettu ja siitä on saatu onnistuneita tuloksia kiusaamisen ehkäisyssä.
Voisiko ryhmäkokojen suurentumiset toteuttaa siten, ettei niin monen lapsen elämä järkkyisi? Voisiko tätä toteuttaa porrastetusti? Yleensä muutokset, joissa lapset joutuvat sopeutumaan uusiin ryhmiin, ovat lapsille erittäin haastavia ja stressaavia.
Huolestuttavaa ovat myös vastuukysymykset. Laki määrittelee koulujen tarjoaman kolmiportaisen tuen. Jos ja kun emme kykene toteuttamaan kolmiportaista tukea resurssipulassa, kuka vastaa, kun vanhemmat tekevät valituksia AVI:in yms. Virkamiehet, päättäjät?
Monet seikat ja vertailut naapurikuntiin osoittavat suurten ryhmäkokojen heikkoudet: Miten voidaan ottaa yksilön tarpeet huomioon, jos samaan aikaan ohjaajista luovutaan ja ryhmäkokoja kasvatetaan? Opettajalla on oppilasta kohden aikaa noin 1 minuutti 15 sekuntia oppituntia kohden.
Aikaa lapselle jää vähemmän: Opetusryhmät peruskoulussa ovat koko ajan heterogeenisempia. Jokaisessa ryhmässä on aina myös sellaisia, jotka tarvitsevat opettajan vahvempaa tukea. Opettajalla ei ole aikaa kohdata lapsia yksilöinä.
Jo nykyiset opetusryhmäkokomme ovat todellisuudessa suurempia kuin ympäristökunnissa kuten Urjalassa ja Valkeakoskella, joissa on lisäksi pienryhmiä erilaisten tuen tarpeissa oleville oppilaille. Tuntikehys mahdollistaa Valkeakoskella sen, että jakotunteja on käytettävissä ja sen myötä opetusryhmät ovat todellisuudessa pieniä.
Urjalassa uudessa tuntijaossa annetaan 6 tuntia enemmän opetustunteja minimiin verrattuna. Meillä on taas kaikki ylimääräiset tunnit karsittu pois.
Suurten ryhmäkokojen myötä oppimistulokset laskevat: Modernit ja yksilökeskeiset työtavat eivät ole mahdollisia suurissa ryhmissä, minkä vuoksi oppimistulokset jäävät niissä heikommiksi. Toiminnallisten työtapojen käyttäminen vaikeutuu.
Eriarvoisuus kasvaa: Pienestä ryhmästä hyötyvät eniten matalasta sosioekonomisesta taustasta tulevat lapset ja oppilaat. Lisäksi erot tyttöjen ja poikien koulumenestyksessä kasvavat.
Opiskeluhalukkuus vähenee: Pienessä ryhmässä opiskelleet opiskelevat koko elämänsä aikana enemmän vuosia ja heillä on myös suuremmat elinaikaiset tulot.
Lapselle ryhmän vaihto on verrattavissa ympäristön muutokseen ja aiheuttaa stressiä.
Suuret ryhmäkoot ovat erittäin huonoa mainosta kaupungille. Lapsiperheet arvostavat koulutukseen panostamista. Kuka haluaa kasvattaa lapsensa Akaassa enää? Seurauksena voi olla verotulojen tippuminen alas.
Lasten yleinen pahoinvointi lisääntyy, kun turvallinen aikuisten verkko ympäriltä häviää lähes olemattomiin.
Olemme aikaisemminkin ottaneet kantaa muihin sivistystoimen säästöihin päiväkotien ja koulujen suhteen. Kantamme on edelleen se, että säästötoimenpiteitä ei voida toteuttaa ilman, että lasten ja nuorten turvallisuus ja hyvinvointi horjuisivat. Tässä vaiheessa seuraamme erittäin huolestuneina säästöjen käytännön toteutuksen suunnittelua ja vetoamme teihin päättäjiin, että vielä kerran harkitsisitte, minkälaiset päätökset ovat tulevaisuuden kannalta kestäviä ja minkälaisilla ratkaisuilla voitaisiin lieventää niitä seurauksia, mitä ryhmäkokojen suurentamiset aiheuttavat?
OAJ:n Akaan paikallisyhdistys
