Akaa-Seura juhlisti 60-vuotista taivaltaan viime sunnuntaina Toijalan Sampolassa. Tervehdyssanat lausui seuran puheenjohtaja Anni Tiura, seuran historiaa esitteli entinen puheenjohtaja Markku Lapinleimu ja juhlapuhujaksi oli kutsuttu Suomen Kotiseutuliiton hallituksen varapuheenjohtaja, ministeri Raimo Sailas.
Juhlan ohjelmasta vastasivat Toijalan Nuorisoseuran aikuisten tanhuryhmä Akaan Aikavat sekä trio Nina Kulhia, Marja Karhu ja Jenny Mustikka.
Kotiseututyö on juttelua menneistä ja tästä päivästä
Historiikissaan Markku Lapinleimu kertasi merkittäviä tapahtumia seuran historian varrelta. Seura on vuosien varrella toiminut vireästi paikallisen kulttuurielämän hyväksi, ja sen kautta on syntynyt muun muassa kirjoja, paikalliselokuvia, Akaan sahtimestaruuskilpailut, Akaan kansallispuku sekä Radanrakentajan muistomerkki Miljoonasillan kupeeseen.
– Kotiseututyö on moninaista, ollaan ja jutellaan menneitä ja tätä päivää, jutut elävät ja kulkevat polvesta toiseen. Foorumeja on paljon; torit ja kuppilat, yhdistykset ja kerhot sekä tietenkin some ja Facebook, jossa paljonkin keskustellaan ja vaihdetaan tietoa oman kotiseudun ihmisistä ja vaiheista sekä heitellään ideoita, kiteytti Lapinleimu kotiseututyön merkityksen.
Puheessaan Lapinleimu otti esiin myös vuoden 2017 Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden.
– Kahden vuoden kuluttua Suomi täyttää 100 vuotta. Mitä tehdään Toijalassa, että meille jäisi tänne jokin pysyvä muisto? Asialla on jo kiire, mikäli halutaan jotain kunnollista. Voisiko Akaa-Seura olla aktiivinen tässä asiassa?
Kotiseutuliike rakentaa elinvoimaista Suomea
Juhlapuhuja ministeri Raimo Sailas kävi puheessaan läpi suomalaisen kotiseututyön vaiheita aina 1800-luvulta lähtien. Suureksi murrosajaksi kotiseututyön historiassa Sailas mainitsi Suomen liittymisen Euroopan Unionin jäseneksi.
– Silloinhan syntyi vilkasta keskustelua ja pelkoja siitä, voiko kotiseututyö jatkua ja onko sille paikkaa. Kävikin hieman toisin, alettiin perustellusti puhua siitä, että paikkansa on niin globalisaatiolla kuin lokalisaatiolla, Sailas totesi.
Sailaksen mukaan kotiseutuväki on ollut huolissaan myös kuntarakenneuudistusten yhteydessä, mutta kuntarakenteiden muutokset ovat pikemminkin virkistäneet kuin näivettäneet kotiseutuyhdistyksiä.
Kotiseututyön merkityksen Suomen talouden ja kilpailukyvyn kannalta Sailas kiteytti Suomen Kotiseutuliiton hallituksen puheenjohtajan Kirsi Moisanderin sanoin.
– Kilpailukykyinen Suomi muodostuu menneen ja tulevan liitosta, historian tuntemuksesta ja sen arvostamisesta sekä kyvystä toimia kansainvälisesti ja paikallisesti yhtä aikaa. Siihen kotiseutuliike tuo tukensa ja tietonsa elinvoimaisen Suomen rakentamiseksi, Sailas totesi.
Akaa-Seuran sihteeri Liisa Sjöblom luovutti puheen jälkeen Sailakselle Terveiset Toijalasta -kirjan.
Akaa-Seuran juhlassa jaettiin myös huomionosoituksia. Akaa-Seura ojensi standaarit Jaakko Sirolalle ja Liisa Ahokkaalle ja seura nimitti kunniajäsenikseen Veikko Huovisen ja Hilkka Koivulan.
Kotiseutuliiton hopeisilla ansiomerkeillä muistettiin Raija Haapasta, Sinikka Soljamoa ja Annukka Korpelaa. Kotiseutuliiton kultaisen ansiomerkin sai Markku Lapinleimu.
