Kulttuuritalo Laaksolassa avattiin maanantaina kuvataiteilija Marja-Leena Koiviston näyttely Metsän sisaret. Koiviston näyttely on esillä 30. elokuuta asti.
– Olin Päivölän opiston ensimmäisellä kuvataidelinjalla, ja sain stipendiksi tämän näyttelytilan kaupungilta. Akaan kaupunki on siis sponsoroinut minua ja Päivölän opisto mahdollisti tämän, Koivisto kertoo näyttelynsä taustoista.
Hiljaisuutta vasten kaikki herää eloon
Marja-Leena Koiviston työt hehkuvat voimakkaita värejä ja kaarevia linjoja. Yllättävää kyllä, myös musikaalisuus on töissä vahvasti mukana oleva elementti.
– Tämä työ on syntynyt Mannerheimin museossa Päivölässä. Tässä työssä oli vahvasti mukana tunne tahmeudesta ja jäykkyydestä. Annoin sen levätä jonkin aikaa, ja aloitin sen uudelleen, jolloin se lähti elämään ja sai uuden merkityksen. Minulle tämä työ soi. Se on yksi ensimmäisistä teoksista, joissa kuului sävelet, Koivisto kertoo työstään nimeltä Uniopas.
Musikaalisuus myös tehdään konkreettiseksi näyttelyn viimeisenä päivänä, jolloin Koiviston ystävä, lauluntekijä, muusikko ja säveltäjä Johanna Viksten tulee Laaksolaan tekemään musiikkia Koiviston töistä.
– Hänellä on improbändi ja hänen musiikkinsa syntyy hetkistä, se on hyvin autenttista musiikkia, Koivisto kuvailee.
Koivistolle itselleen hiljaisuus on taiteen tekemisessä tärkeintä.
– Minulle hiljaisuus ei ole pelkoa tai pimeyttä, vaan sitä mistä kaikki luovuus kumpuaa. Hiljaisuutta vasten kaikki herää eloon, Koivisto toteaa.
Koiviston näyttelyn maalaukset lähtivät liikkeelle tekstistä. Tauluista syntyneitä runoja on sittemmin kertynyt jo 18 kappaletta.
– Aivan ensimmäisenä syntyi runo Metsän sisaret, ja sen jälkeen samaa nimeä kantava maalaus. Tekstejä alkoi tulla lisää, ja jossain vaiheessa mietinkin, että eikö minun pitänyt maalata, Koivisto nauraa.
Taiteen tekemisen lisäksi Koiviston tulevaisuuteen kuuluu lasten, nuorten ja lapsenmielisten taiteeseen keskittyvä koulutuskeskus.
– Rakennan Hartolaan luovaa tilaa ja koulutuskeskusta vanhaan kansakouluun, jonka ostimme mieheni kanssa jouluaattona. Haluan tuoda ihmisten arkeen iloa ja mahdollisuuksien näkemistä. Lapset ja nuoret ovat meidän tulevaisuutemme, ja minua kiinnostaa mikä se tulevaisuus on. Toiminta on pikkuhiljaa alkanut ja meillä on ollut pientä pilottitoimintaa, Koivisto kertoo.
Kuvatekstit:
Marja-Leena Koiviston työssä Uniopas oli alkuun vahvasti mukana tahmeuden ja jäykkyyden tunne, kunnes teos heräsi eloon ja alkoi soida.
Koiviston teos Kotiportailla hehkuu vahvaa sinistä tunnelmaa.
