Käsiini osui vanha kirja (1947) Raamattua koululaisille.
”Alussa Jumala loi taivaan ja maan. Jumala sanoi tulkoon valkeus ja valkeus tuli. Tuli ensimmäinen päivä. Toisena päivänä tuli vedet ,kolmantena päivänä erottuivat vedet ja kuiva maa. Neljäntenä päivänä Jumala loi auringon,kuun ja tähdet. Viidentenä vesieläimet ja linnut. Kuudentena karjan ja muut eläimet jotka hän siunasi sanoen ”olkaa hedelmälliset ja lisääntykää”. Kuudentena päivänä Jumala loi ihmisen, sitten Jumala katsoi kaikkea mitä hän oli tehnyt ja se oli sangen hyvää. Seitsemäntenä päivänä Jumala lepäsi ja pyhitti sen lepopäiväksi.”
Suorittaminen, tehokkuus , taloudellisuus, organisointi ja liikkuminen paikasta toiseen, työtä ja kokouksia. Lapset hoitoon ja sitten illalla harrastuksiin. Kaksitoista tuntia ei tahdo päivässä riittää kaikkeen tähän.
Tämän jälkeen kotityöt, toisilla enemmän ja toisilla vähemmän, riippuen siitä mihin rima on asetettu. Lapsiperheillä puuhaa enemmän kuin minulla, työssäkäyvällä luottamushenkilömummulla.
Tärkeää on, että viikossa seitsemännen päivän pyhitämme lepopäiväksi.
Kuitenkin tuntuu siltä että seitsemäs päivä vietetään kaupoissa kiertäen tehden ostoksia joita ei ole viikolla ehditty tehdä. Onko tälle asialle jotain ihan itse tehtävissä?
Olen tietoisesti pyrkinyt muuttamaan elämääni niin, että lepopäivän mittainen aika löytyy omille ajatuksilleni. Luonto on oiva paikka unohtaa suorittaminen, huolet, murheet ja työpaineet. Unohtuvat ne myös ”mummuhommissa”.
Joskus on vaan hyvä olla kahden itsensä kanssa ja miettiä, mitä on saanut aikaan ja mitä kaikkea hyvää ja rakastettavaa sinulla on.
Toisinaan asioiden tuoma ahdistus on niin voimakas, että pelkkä luonnon läsnäolo ei auta. Silloin menen kirkkoon kuuntelemaan messua. Kirkko ympäristönä on paikka, jossa pahimmatkin murheet tuntuvat helpottuvan. Se tunnelma on käsin kosketeltavissa. Sitä tunnetta en voi kokea muualla.
Vaikka olen käynyt kirkossa ja toimin kirkon luottamustehtävissä, olen silti se ihan tavallinen Sirpa jolla on omat vahvuudet ja heikkoudet.
Meidän kiireisten ihmisten pitää pysähtyä miettimään seitsemännen päivän merkitystä. Voisiko se kuulua sinunkin elämääsi?
Seitsemännen päivän löytäminen voi parantaa kuuden muun päivän ja koko elämän sisältöä.
Sirpa Hämäläinen
Kirjoittaja on Akaan seurakunnan kirkkovaltuutettu
